TERVEYS Kun keho alkaa reistailla, niin siinä hidastuu kovimmankin liikenaisen tahti. Näin tapahtui kymmenen vuotta sitten turkulaiselle Kaisu Salmiselle.
– Paloin täysin loppuun ja se oli minunlaiselleni kovien arvojen jakkupukunaiselle kova paikka. Työni logistiikka-alan myyntipäällikkönä tuli kerralla päätepisteeseensä, Kaisu taustoittaa hiljaisena.
Työuupumus hiipi Kaisun elämään kuitenkin pikkuhiljaa ja salakavalasti.
– Merkkejä väsymisestä oli ilmassa jo pitkään. En kuitenkaan kuunnellut itseäni enkä kroppaani, vaan jatkoin totutulla sinnillä eteenpäin. Laitoin hyytymiset ja epämääräiset kivut vain kiireen piikkiin. Ajattelin, että kyllä se tästä, kun tulee viikonloppu ja saan rentouttaa itseni hyvällä kirjalla ja lasillisella viiniä.

Elämänarvojen mittailua
Ei auttanut kuitenkaan romaanit eikä punaviini ja ei edes myöhemmin pahaan noidannuoleen määrätyt kipulääkkeet ja lihasrelaksantitkaan. Apu löytyi kuitenkin jäsenkorjauksesta.
– Muutaman hoitokerran jälkeen olin jälleen entiselläni. Kivut olivat poissa ja niiden myötä elämäni oli jälleen entisellään. Niin, hyppäsin kuitenkin jälleen siihen entiseen sirkukseen ja eihän siinä mennyt kuin hetki, niin olin jälleen samassa tilanteessa.
Vuoteen 2009 saakka Kaisun elämä oli, kuten hän sen itse määrittelee, väkisin vääntämistä.
– Sitten tuli pysähtymisen paikka. Jäin sairauslomalle työuupumuksen takia ja se oli todellinen välintilipäätöksen paikka. Ryhdyin miettimään tosissani omaa elämääni ja ennen kaikkea elämänarvojani. Ja siinäpä sitä mittailtavaa riittikin, Kaisu puhelee.
Sairausloman jälkeen Kaisu palasi kuitenkin takaisin töihin, joskin eri yritykseen.
– Säännöllisen palkkapussin ilo loppui kuitenkin vuonna 2013, jolloin laskusuhdanne vei työpaikan alta. Toki irtisanominen tuntui pahalle, mutta mielen mataluutta ei kestänyt kuitenkaan pitkään. Olin loppujen lopuksi tyytyväinen, että elämä oravanpyörässä päättyi.

”Arjesta puuttui sisältö”
Työsuhteen päätyttyä, Kaisu jäi pienelle sapattivapaalle ja ryhtyi miettimään elämälleen uutta suuntaa.
– Se löytyikin yllättävän pian ja jopa yllättävältä taholta. Osuin nettiä selaillessani Kansanlääkintäseuran sivuille ja kiinnostuin näkemästäni. Päätin lähes saman tien, että tämä on ala, jota haluan opiskella.
Mutta, niin halusi moni muukin, joten kursseille pääseminen ei ollut ihan läpihuutojuttu.
– Paikkoja oli rajoitetusti, mutta tahto oli niin kova, että tungin itseni lähes puoliväkisin mukaan. Näin pääsin Kallen Erkoman oppiin ja sitä kautta löysin itselleni uuden elämänsuunnan, Kaisu kertaa tyytyväisenä.
Kaisu valmistui Kalevalaiseksi jäsenkorjaajaksi vuonna 2016.
– Koko elämä ja elämänarvot menivät uusiksi. Ennen olin kovien arvojen liikenainen ja elin sen mukaista elämää. Näin jälkeenpäin rohkenen kuitenkin tunnustaa, että vaikka arki oli ulkoisesti mallillaan, niin en tuntenut oloani kuitenkaan hyväksi. En fyysisesti enkä myöskään henkisesti. Elämästä puuttui todellinen sisältö.

Elämänmittainen koulu
Tällä hetkellä Kaisu toimii oman hoitotyönsä ohella myös Kalle Erkoman assistenttina koulutuspuolella.
– Tämä on mun juttuni! Nyt saan tehdä sellaista työtä, jolla on todellista merkitystä elämälle, niin omalle kuin muidenkin. Saan auttaa ihmisiä ja nähdä myös sen tuloksia. Kalevalainen jäsenkorjaus on kuitenkin elämänmittaista opiskelua.
Vaikka hoitomuoto osataan, niin sitä tehdään kuitenkin myös uuden oppimiseksi. Jokainen asiakas on omalla tavallaan myös uusi oppimiskokemus. Vuosien saatossa Kaisu on törmännyt luonnollisesti myös hoitomuodon kyseenalaistamiseen.
– Epäilijöitä tulee aina riittämään. Myös minulla oli omanlaiseni, pelonsekainen mielikuva Kalevalaisesta jäsenkorjauksesta. Ajattelin, että tässä rusautellaan ja tuotetaan kipua. Mutta väärinkäsitykset johtuvat tietämättömyydestä. Myös puhumattomuus ja alan tuntemattomuus lisäävät väärien mielikuvien syntyä.
Kaisan mukaan hoitomuodossa ei ole mitään mystistä.
– Kalevalainen ei ole uskon asia. Hoitomuoto perustuu puhtaasti ihmisen anatomiaan ja fysiologiaan.
Lue myös: Kalevalaisella jäsenkorjauksella selkä kuntoon? – ”Menetelmässä ei ole minkäänlaista mystiikkaa”
Kommentoi Facebookissa