MEDIA Medianäkyvyys on usein keskeinen tiedonlähde äänestyspäätöksissä. Presidenttikisaan lähteneistä ehdokkaista selkeästi eniten medianäkyvyyttä viimeisen vuoden aikana on kerännyt Pekka Haavisto. Toiseksi nousee Jussi Halla-aho, joka näkyi Haavistoonkin verrattuna poikkeuksellisen paljon heinäkuussa. Kolmanneksi eniten on näkynyt Mika Aaltola.
Mediaseuranta- ja -analyysitoimisto Retriever selvitti presidenttiehdokkuutta tavoittelevien henkilöiden julkisuuden määrää ja uutisoinnin teemoja kotimaisen toimituksellisen median artikkeleista viimeisen vuoden ajalta eli aikaväliltä 6.8.2022–6.8.2023.
– Presidenttiehdokkuutta tavoittelevien kärkijoukossa olevat henkilöt ovat saaneet medianäkyvyyttä sisä- ja ulkopoliittisissa kysymyksissä jo pidemmän aikaa. Sanna Marinin hallituksen ulkoministerinä sekä aiemminkin presidenttiehdokkaana toiminut Pekka Haavisto on saanut merkittävästi muita kandidaatteja enemmän mainintoja, mutta näkyvyyden määrä on ollut viime aikoina laskussa, Retrieverin media-analyytikko Pilvi Bisi toteaa.
Kun tarkastellaan vain presidentinvaalin tai presidenttiehdokkuuden mainitsevia uutisia viimeisen vuoden ajalta, nousee kolmen kärkeen Halla-ahon tilalle Olli Rehn. Presidenttivaaliuutisoinnin näkyvimmät henkilöt ovat siis samat kuin kevään kannatusgallupien suosikit.
– Huomionarvoista on, että Jussi Halla-aho on saanut runsaasti medianäkyvyyttä viime aikoina niin eduskunnan puhemiehen rooliin kuin presidenttiehdokkuuteen liittyen. On kiinnostavaa nähdä seuraavassa kannatusgallupissa, mihin suuntaan tämä näkyvyys Halla-ahon suosiota kääntää, Bisi pohtii.
Kun tarkastellaan viimeisimpiin eduskuntavaaleihin liittynyttä mediakeskustelua vaaleja edeltäneeltä puolivuotiskaudelta, puolueiden keräämät kannatusprosentit ja osuudet medianäkyvyydestä myötäilevät toisiaan. Joukosta poikkeaa kuitenkin keskusta, joka keräsi medianäkyvyyttä selkeästi kannatusosuutta enemmän.
– Media ruoti runsaasti muun muassa keskustan toimintaa hallituskriisin keskiössä. Vaikka kannatuslukemat heijastelevat vahvasti puolueiden saamaa näkyvyyttä, keskusta toimii esimerkkinä siitä, miten julkisuuden määrän lisäksi viestinnällisiin voittoihin vaikuttavat niin mediajulkisuuden sävy kuin strategisten viestien läpimeno, Bisi korostaa.
Kaikkien tähän mennessä ehdokkuudestaan ilmoittaneiden henkilöiden saamasta julkisuudesta 29 prosenttia on koskettanut presidentinvaaleja tai presidenttiehdokkuutta viimeisen vuoden aikana. Presidentinvaaliuutisissa on korostunut selkeästi eniten ulko- ja turvallisuuspolitiikka. Toiseksi käsitellyin teema on presidentti-instituutio.
– Etenkin Suomen Nato-jäsenyyden myötä presidentin rooli on puhuttanut paljon mediassa, ja presidenttiehdokkailta on kysytty kantoja muun muassa presidentin valtaoikeuksiin ja tulevaisuuden rooliin liittyen, Bisi kertoo.
Analyysin aineistona on artikkelit, joissa mainitaan henkilöt, jotka ovat 6.8. mennessä ilmoittaneet tavoittelevansa presidenttiehdokkuutta. Aineisto kattaa kotimaisen toimituksellisen median artikkelit Retrieverin kattavan lähdekannan mukaan. Koko aineiston määrä on 32 998 artikkelia, samassa artikkelissa on voitu mainita useampi ehdokas.
Kommentoi Facebookissa