RAKENTAMINEN Ekologinen rakentaminen koostuu monista erilaisista osatekijöistä aina suunnitteluvaiheesta rakennuksen käyttöön. Kuitenkin jo muutamalla ympäristöystävällisemmällä valinnalla voit vähentää luonnolle aiheutuvaa rasitetta. Suunnitteluvaiheessa yksi tärkeä tekijä on rakennuksen materiaalivalinnat. Valinnoissa kannattaa suosia puhtaita ja päästöttömiä materiaaleja.
Suomen RTS-rakennusmateriaalien päästöluokitusta voi hyödyntää eri materiaalien päästöjen vertailussa. Parhaimmat tuotteet tunnistaa M1-luokituksesta. Kestävillä materiaaleilla rakennetuilla taloilla on pitkä elinkaari, mikä on myös ympäristölle ystävällisin vaihtoehto. Kivitalo säilyy helposti sukupolvilta toiselle, jopa yli 100 vuotta.
Myös M1-luokitellut karkaistut kevytbetonituotteet valmistetaan epäorgaanisista kiviaineksista ja ne ovat päästöttömät.
– Tuotannosta ei synny lainkaan jätteitä, sillä kaikki tuotannossa syntyvä ylijäämä kierrätetään takaisin valmistusprosessiin, kertoo Jämerä Kivitalot Oy:n toimitusjohtaja Jouni Nieminen.
Karkaistua kevytbetonia on käytetty suomalaisessa rakentamisessa jo 1930-luvulta asti, ja se on alun perin suomalainen keksintö.
– Ensimmäinen kevytbetonista valmistunut rakennus on Malmin lentokenttärakennus, joka valmistui vuonna 1936, Nieminen lisää.
Yksi tärkeä ekologisen rakentamisen tekijä on energiatehokkuus. Rakennuksen elinkaaren aikaisesta energian kulutuksesta käyttövaiheen osuus on jopa 80–90 prosenttia. Käyttövaiheen energiatehokkuuteen vaikuttavat rakenteen U-arvon lisäksi muun muassa tiiveys, lämmitys- ja ilmanvaihtotekniikka sekä työn laatu.
Jouni Nieminen muistuttaa, että talon lisälämmöneristämisen kanssa kannattaa kuitenkin olla tarkkana. Monikerroksisissa rakenneratkaisuissa lisälämmöneristäminen voi johtaa kosteuden tiivistymiseen rakenteen sisällä aiheuttaen mahdollisen homeongelman, jos rakenteen kosteusteknisiä ominaisuuksia ei ole riittävästi tarkasteltu.
– Kun valitaan yksiaineinen rakennusmateriaali, sitä voidaan käyttää ulkoseinissä ilman lisälämmöneristettä ja höyrynsulkumuovia, jolloin se hengittää, vaikka on äärimmäisen tiivis. Jos kevytbetonirakenne jostain syystä pääsisikin kastumaan, se myös tuulettuu ja kuivuu ja estää kosteusvaurioiden syntymisen, Nieminen sanoo.
Niemisen mukaan yksiaineisesta materiaalista rakennetun täyskivitalon seinä kerää auringonenergiaa myös talvikuukausina. Aurinkoenergian lämpö varastoituu seinärakenteeseen ja massiivinen rakenne luovuttaa sen yön aikana sisätiloihin. Tämän johdosta tällaisen talon todellinen lämmönenergian kulutus on laskennallista kulutusta
– Massiivisuutensa ansiosta täyskivitalo reagoi hitaasti lämpötilan muutoksiin ja kesähelteellä huonetilat pysyvät viileinä. Myös jäähdyttämiseen tarvittava energiamäärä pienenee, hän lisää.
Kommentoi Facebookissa