JÄÄKIEKKO Suomen naisten jääkiekkomaajoukkue voitti MM-kisoissa Calgaryssa pronssia ja saavutti jo neljännen perättäisen arvokisamitalinsa. Calgaryn kisoissa Suomi oli selkeästi kolmanneksi paras joukkue.
Välttämättä Naisleijonat ei olisi voittanut mitalia, ellei valtiovalta olisi keväällä 2018 tullut apuun. Tuolloin kaikille Pyeongchangin 2018 olympiakisojen pronssimitalisteille myönnettiin 10 000 euron apuraha ja muille maajoukkuetason pelaajille pienempi 6000 euron apuraha.
Päätöstä edelsi yhteiskunnallinen keskustelu. Pyeongchangin voittoisan pronssiottelun jälkeen Naisleijonien pelaajista moni lähetti kriittistä palautetta Suomen Olympiakomitean Huippu-urheiluyksikön silloiselle johtajalle Mika Kojonkoskelle.
Kaikki mitalistit eivät tuolloin saaneet apurahaa ollenkaan, eikä kaikille pelaajille voitu Suomen valtion byrokraattisten koukeroiden takia myöntää edes työttömyyskorvausta. TE-toimisto vaati jopa selvitystä maajoukkuepelaajan jääkiekkotuloista, vaikka pelaaja kustansi harrastuksensa itse.
Kipakat terveiset Kojonkoskelle menivät perille. Tuolloinen urheiluasioiden vastuuministeri Sampo Terho (Siniset) saikin Kojonkosken esityksestä irrotettua Naisleijonille veikkausvoittovaroista isomman potin, joka Veikkauksen kokonaistuloutuksiin verrattaessa on yhä kahviraha.
Suomen joukkueen päävalmentaja Pasi Mustonen korostaa apurahan isoa vaikutusta Calgaryn kisojen pronssin takana.
– Sillä on valtava merkitys, kun apurahaurheilijoita on nyt kolmisenkymmentä, jotka saavat 6000-10000 euroa verotonta apurahaa. Se on kuin yö ja päivä se ero. Pystyvät parhaimmillaan just ja just pelaamaan sen kauden ammattimaisesti ilman, että se tuottaa isompia tappioita. Sillähän on ihan mieletön merkitys heille.
Mustonen painottaa, että apurahojen merkitys tulee näkymään tulevaisuudessa entistä enemmän.
– Suomalaiselle naisten jääkiekolle sillä on pitkässä juoksussa valtava merkitys. Se on osa tätä meidän menestystekijää. On mahdollistanut kärjelle ammattimaisen harjoittelumahdollisuuden.
Suomen miesten jääkiekko nousi 1980-90 -lukujen taitteessa maailman kärjen tasolle. Merkittävä vaikutus oli SM-liigan ammattimaistumisella, joka nosti pelaajien fyysistä kuntoa, kun jääkiekkoa oli mahdollista pelata ammatikseen. Leijonat ei enää hyytynytkään kolmansissa erissä, kuten vielä 1980-luvulla useasti kävi.
Naisleijonissa näkyy toiminnan ammattimaistumisen myötä vastaava ilmiö. Suomi ei piiputa kolmansissa erissä Kanadaa tai Yhdysvaltoja vastaan, vaikka takkiin vielä tuleekin vastustajan paremman taitotason takia.
Mustonen korosti pitkin MM-turnausta olevansa tyytyväinen pelaajiensa vahvaan fyysiseen kuntoon, joka on seurausta ammattimaisesta harjoittelusta.
– Ei se ainakaan jäljessä ole muista maista. Olen äärimmäisen tyytyväinen siihen. Tiesin jo testiarvoista tänne lähdettäessä, että ollaan erittäin hyvässä kunnossa ja mun mielestä se näkyi meidän pelaamisessa.
Naisten MM-kisoissa pelitahti oli kova, mutta Naisleijonissa ei ollut näkyvissä väsymyksen merkkejä.
– Kyllähän tässä aika tiiviiseen tahtiin pelattiin, kun harjoituspelikin tuli niin lähellä, kaksi päivää ennen avausottelua. Tiiviiseen tahtiin 14 päivää mentiin, mutta ei se kuormitus ja pelien määrä meidän luistelussa hirveästi näy. Joukkue on erittäin hyvässä kunnossa ja se on tärkeetä. On vaikea verrata, missä kunnossa muut ovat, mutta ei me ainakaan huonommassa kunnossa oltu, Mustonen totesi.
Teksti Otto Palojärvi
LUE MYÖS: Naisleijonat voitti pronssia – mitaliputkelle vakuuttavaa jatkoa
Kommentoi Facebookissa