JALKAPALLO Jääkiekko ja jalkapallo ovat Suomen suosituimmat urheilulajit. Naisten joukkuelajeissa enemmän katsojia paikan päälle vetää kuitenkin naisten pesäpallo. Naisten Superpesis onkin onnistunut siinä, mistä naisten jääkiekon ja jalkapallon pääsarjat Suomessa vain haaveilevat.
Naisten jalkapallon MM-turnaus veti kesä-heinäkuussa paljon suomalaisiakin tv-katsojia ruutujen ääreen. Suomen naisten jalkapallon pääsarjassa kärsitään kuitenkin yhä katsojakadosta.
Miten väkeä saataisiin naisten futismatseihin paikan päälle enemmän?
– Uskon itse, että auttaisi, että tuotaisiin pelaajia enemmän esiin huippu-urheilijoina ja ammattilaisina. Sitä kautta saataisiin enemmän katsomoihin niitä, jotka käyvä Huuhkajien matseissa tai Veikkausliigan peleissä. Saataisiin tuotua enemmän sitä huippu-urheiluelementtiä, kommentoi Palloliitossa naisten jalkapallon kehityspäällikkönä työskentelevä Heidi Pihlaja.
Naisten urheilun arvostus on Suomessa kyllä nousussa. Miten se hyödynnettäisiin?
– Arvopohjaisuus on toinen asia. Sieltä olisi rakennettavissa viestejä, joiden kautta voitaisiin herättää kiinnostusta ja tuoda naisten jalkapallo yleisön mieliin eri lailla, Pihlaja toteaa.
Naisjalkapalloilijat eivät pysty elättämään Suomessa itseään ammattilaisurheilijana. Moni lopettaakin uransa jo parikymppisenä.
Pihlajan mukaan Palloliitto tiedostaa ongelman hyvin.
– Se on ihan keskeistä. Naisten liigassa pelaajien keski-ikä on 21,5 vuotta. Pitäisi liiton ja liigan taholta tukea seurojen kaupallista kehitystä, jotta pelaajat voisivat entistä enemmän keskittyä pelaamisen. Ei ehkä heti täysammattilaisina, mutta puoliammattilaisina, että saisivat heti sen ammattimaisen ympäristön. Seurojen taustaorganisaatioiden vahvistuminen olisi siinä avainasemassa pelaajien polun vahvistumisessa puoliammattilaisuuteen.
Lohdullista on, että ammattilaisura ulkomailla on naispelaajille mahdollinen. Kotimaan tilannetta pitäisi saada kuitenkin kohennettua.
– Moni lähtee ulkomaille, mutta ratkaisevaa on, miten se saadaan kotimaisen liigan tasoa parannettua, että pelaajat pystyisivät enemmän keskittymään pelaamiseen, mikä tukee kehittämistä ja pelaajien tason kasvua, Pihlaja toteaa.
Naisten urheilun isommasta suosiosta löytyy Suomessa kuitenkin esimerkkejä. Naisten Superpesiksen otteluissa väkeä käy ihan mukavasti. Naisten Superpesiksen seurojen ympärillä on myös vahvaa fanikulttuuria, jollainen loistaa naisten jääkiekon ja jalkapallon Suomen pääsarjajoukkueiden ympärillä poissaolollaan.
– Naisten superpesis on mielenkiintoinen esimerkki Suomessa. Siinä on tehty tosi hyvää työtä miesten Superpesiksen kanssa, kun niitä tuodaan yhdessä vahvasti. Seuroissa on aika monia omia identiteettejä, kuten vaikkapa Porin Pesäkarhut, joka tuo vahvasti omaa brändiään esiin, toteaa Pihlaja.
Ruotsissa naisten jalkapallon pääsarja kiinnostaa katsojia.
– Damallsvenskan Ruotsissa on toinen tosi mielenkiintoinen. Se on kymmenenkin vuotta Suomen liigaa edellä kaupallisessa puolessa sekä pelin tasossa. Miten päästäisiin sitä kuromaan kiinni, niin pitää kehittää seurojen toimintaa, Pihlaja kertoo.
Naisten jääkiekkomaajoukkueen pelaajat saavat Olympiakomitealta 10 000 euron kausitukirahan. Naisten jalkapallomaajoukkueen pelaajille niin isoja summia ei ole annettu.
– Jonkin verran meidän maajoukkuepelaajille on erilaisia tukia jo olemassa, mutta ei näin laajaa kuin naisten jääkiekkomaajoukkueella. On tietysti vähän vaikeaa verrata eri lajeja. Jääkiekko saa olympiamitaleja, mikä on ihan loistavaa ja hienoa. Jalkapallossa kilpailu on tietysti ihan erilaista. En lähde niitä arvottamaan ja kommentoimaan, Pihlaja toteaa tilanteesta.
Suomalainen palloilujoukkue on viimeksi nähty kesäolympiakisoissa Moskovassa 1980 miesten jalkapalloturnauksessa ja silloinkin vain boikotin ansiosta. Olisiko realismia, että naisten futismaajoukkue Helmarit voisi pelata Pariisin 2024 olympiajalkapallossa?
– Naisilla on aika pitkä tie olympialaisiin. Pitäisi olla MM-kisoissa kolmen parhaan eurooppalaisen joukkueen joukossa. Mutta ehdottomasti olisi hyvä tavoite. Tulevat EM-karsinnat näyttää jo suuntaa. Jos me pystytään lunastamaan kisapaikka, kuten on tehty aiemminkin, niin sitä kautta aukenee uudenlaiset mahdollisuudet. Mutta ehkä meillä on vähän vielä lunastettavaa ennen kuin lähdetään puhumaan olympialaisista, arvioi Pihlaja.
Karsinnat 2021 EM-kisoihin Helmarit aloittaa ensi maanantaina vieraissa Albaniaa vastaan.
Haastattelu Otto Palojärvi
Lue myös: Suomi voitti 42 vuoden tauon jälkeen – torstaina pakkovoiton paikka
Kommentoi Facebookissa