SELVIYTYMINEN ”Se on tosielämän psykologinen trilleri. Täynnä epätoivoa, epäuskoa ja tuskaa, mutta samalla kuitenkin vahvaa taistelua takaisin elämän syrjään kiinni.”
Näin turkulainen Arja Ahtaanluoma kuvailee hiljattain ilmestynyttä omaelämänkertaansa, Puolinainen – koko tarina (Johnny Kniga). Arja sanoo kirjoittaneen kirjan päiväkirjamerkintöjen pohjalta.
– Lähdin purkamaan tuntojani kuntoutusosaston sängyssä ja siskoni innoittamana. Hän kannusti pitämään päiväkirjaa ja perusteli ajatusta sillä, että aina epätoivon iskiessä voin palata päiväkirjassa taaksepäin ja todeta, että miten paljon on edetty. Siitä se sitten lähti, Arja taustoittaa.
Arja kertoo kirjoittamisen toimineen hyvänä psykologin apulaisena.
– Kirjoittaminen oli kokonaisuudessaan hyvin puhdistava kokemus. Syljin tiedostoon kaiken, pienimpiä yksityiskohtia myöten, välillä katkerasti itkien. Jälkeenpäin oli hyvin helpottunut olo.
Kiinnostus alkuun laimeaa
Arja sanoo kirjoittaneensa tuntojaan ylös säännöllisesti ja lähes puolen vuoden ajan päivittäin. Sanottavan määrä kuitenkin väheni, kun arki kotona alkoi muotoutumaan. Työstettyään tarinansa, Arja lähetti raakaversioita usealle eri kustantajalle.
– Alussa kukaan ei ollut oikein kiinnostunut. Sain kuitenkin sattumien kautta vinkin Johnny Knigasta. Otin yhteyttä ja jo parin päivän päästä sain vastapuhelun, jossa kyseinen kustantaja ilmoitti kiinnostuksensa. Siitä ne pyörät sitten lähtivät pyörimään.
Arja alkoi työstää päiväkirjaa romaanimuotoon.
– Karsin tekstistä puolet pois, säästin olennaiset ja riivin juuriltaan turhat yksityiskohdat. Alkuun tuli sellainen olo, että eihän ketään voi tällainen p***ka kiinnostaa. Mutta kannustus oli vahvaa. Tein kirjalle useita korjauskierroksia ja pidemmän tauon jälkeen hämmästyin itsekin, että onko tämä oikeasti lähtöisin minun näppäimistöltäni.
Rehellinen kuvaus muutoksesta
Kirjoittaminen vei mukanaan ja Arja kertoo päässeensä jo muutaman rivin jälkeen flow-tilaan.
– Tekstiä putoili itsestään ja kaikki muukin suli ympäriltä pois, Arja kuvailee kirjoitusprosessiaan.
Arjan kaunistelematon tarina pysähdyksestä ja uuden arjen käynnistymisestä on rehellinen kuvaus täydellisestä muutoksesta ja ennen kaikkea itsensä hyväksymisestä. Kirja ei ole kuitenkaan pelkkä kirja muiden kirjojen joukossa, vaan väline, jonka välityksellä Arja haluaa nostaa pintaan asenteen ja sen todellisen merkityksen.
– Haluan vammattomien ymmärtävän, että vammaisuus tai vammautuminen ei ole kenenkään oma valinta. Se voi sattua kenen kohdalle tahansa. Lisäksi vammaistovereilleni ja erityisesti aikuisiällä vammautuneille ja heidän läheisilleen haluaisin rummuttaa vertaistuen merkitystä, jaksamista ja taistelua vammaisille kuuluvista eduista. Apua toki saa, mutta joskus sitä joutuu kaivamaan vain hieman suuremman kiven alta.
Lue myös: Neliraaja-amputoitu Arja voi ajaa jopa autoa – ”Tapaturma vei raajat, mutta ei elämäntahtoa”
Kommentoi Facebookissa