YLEISURHEILU Heidi Salminen saavutti huikealla ennätysparannuksellaan 400 metrin aitajuoksun maailmanmestaruuden alle 20-vuotiaiden kisoissa Kenian Nairobissa sunnuntaina. Salmisen voittoaika oli 56,94 ja sillä hän paransi ennätystään yli sekunnilla.
Salmisen, 17, edellinen ennätys oli välierissä syntynyt 58,12. Ennen Nairobin MM-kisoja Salmisen ennätys oli elokuun alussa Nokialla syntynyt aika 59,07.
Maailmanmestaruusfinaalin ajallaan Salminen nousi ikäluokan Suomen kaikkien aikojen tilastossa toiseksi Viivi Lehikoisen jälkeen. Suomen kaikkien aikojen tilastossa 400 metrin aidoissa hän nousi seitsemänneksi.
– En meinaa uskoa tätä. Kun finaali oli jo yllätys, en todellakaan odottanut tätä. Varsinkin, kun ennätyskin parani niin paljon. Tämä ei tunnu todelliselta, Salminen kommentoi Suomen Urheiluliiton tiedotteessa.
Salminen on ensimmäinen suomalainen 400 metrin aitajuoksun maailmanmestari kaikki ikäluokat huomioiden. EM-kultaa 400 metrin aidoissa ovat voittaneet Bertel Storskrubb aikuisten vuoden 1946 EM-kisoissa Oslossa sekä Viivi Lehikoinen alle 18-vuotiaiden EM-kisoissa Tbilisissä 2016.
Salmisen mestaruus oli Suomen neljäs Nairobin MM-kilpailuista. Edellisen kerran Suomen joukkue on yltänyt maailmanlaajuisissa arvokisoissa neljään tai useampaan kultamitaliin vuonna 1928 Amsterdamin olympiakisoissa.
Saga Vanninen aloitti Suomen kultajuhlat seitsenottelussa. Perjantaina Janne Läspä voitti keihäänheiton kultamitalin ja lauantaina Silja Kosonen leiskautti kultaa moukarinheitossa.
Nairobin MM-kisoista useampi maa oli koronapandemian pelon takia poissa, mutta Suomen menestys on silti ylittänyt kaikki odotukset. Urheilijat ovat kyenneet huippusuorituksiin kauden tärkeimmissä kilpailuissaan.
Vanninen ja Kosonen olisivat hyvin todennäköisesti voittaneet kultaa, vaikka kaikki maat olisivat olleet mukana. He ovat lajeissaan ikäluokkansa selkeitä ykkösiä ja heillä on erittäin vahvat edellytykset nousta aikuisten arvokisavoittajiksi. Myös Läspän ja Salmisen tapauksessa tulos olisi voinut riittää kultaa, vaikka kaikki parhaat ikäluokan urheilijat olisivat olleet mukana.
Kaikkien neljän tuoreen maailmanmestarin osalta seuraavat kolme vuotta ovat toki ratkaisevia nousussa aikuisten tasolla eliittiin. Kehitystä pitäisi tapahtua näinä kriittisinä vuosina roimasti. Suomen yleisurheiluhistoria tuntee useampia nuorten arvokisamenestyjiä, jotka eivät aikuisten tasolla lunastaneet lupauksia.
Mutta pessimismiä on turha tuoda esille. Suomalainen yleisurheilu on todellakin nostamassa itseään suosta, jossa se on rypenyt vuosien ajan.
Vielä 2018 aikuisten EM-kisojen yhteydessä Suomen yleisurheilu sai heikon menestyksen takia runsaasti lokaa niskoilleen. Silloin resurssien keskittäminen urheilijoiden valmennukseen sekä taustatekijöiden muut korjausliikkeet eivät vielä näkyneet.
Viimeisinä kolmena kautena suomalaisen yleisurheilun kehitys on ollut ilahduttavaa seurattavaa. Ensi vuonna ohjelmassa olevista aikuisten MM- ja EM-kisoista on lupa odottaa jo mitaleita.
Teksti Otto Palojärvi
Lue myös: Moukarinheitossa ylivoimainen MM-kulta – Silja Kososelle ei löytynyt vastusta
Kommentoi Facebookissa