ILMASTONMUUTOS Noin neljännes suomalaisista arvioi potevansa ilmastoahdistusta, kertoo Sitran teettämä tuore kyselytutkimus. Kestävien elämäntapojen harjoittaminen koetaan tehokkaimmaksi lääkkeeksi ahdistuksen ja muiden ilmastonmuutoksen aiheuttamien vaikeiden tunteiden hallitsemiseen.
Suomalaisista 27 prosenttia arvioi, että sana ”ahdistus” kuvaa erittäin tai melko hyvin heidän tuntemuksiaan ilmastonmuutosta kohtaan. Eniten ahdistusta kokevat nuoret, alle 30-vuotiaat, joista peräti 38 prosenttia vastasi kysymykseen myöntävästi.
Ilmastonmuutos herättää ahdistuksen lisäksi monia muita tunteita. Kaikkein yleisin ilmastonmuutoksen herättämä tunne on kiinnostus, luku on 58 prosenttia vastanneista. Seuraavaksi yleisimpiä ovat turhautuminen ja riittämättömyyden tunne, voimattomuus ja toivo. Vähiten ilmastonmuutos synnyttää lamaantuneisuutta, voimaantumista tai masentuneisuutta.
– On rohkaisevaa, että vain hyvin harva suomalainen kokee lamaantuneisuutta ilmastonmuutoksen vuoksi. Myönteiset tunteet, kuten kiinnostus, into ja toivo, lisäävät kaikkein eniten ihmisten aktiivisuutta ilmastonmuutoksen hillitsemiseksi. Mutta myös vaikeammat tunteet, kuten syyllisyys, pelko ja ahdistus, saavat enemmistön tarttumaan toimeen, sanoo Sitran Kestävä arki -projektin johtaja Markus Terho.
Omiin elämäntapoihin liittyvillä valinnoilla on kyselytutkimuksen mukaan merkittävä rooli ilmastonmuutoksen aiheuttamien tunteiden käsittelyssä. Peräti 80 prosenttia ahdistusta tai muita vaikeita tunteita kokeneista ilmoitti, että kestävien elämäntapojen harjoittaminen auttaa tunteiden hallinnassa. Seuraavaksi suosituimpia keinoja ovat luonnossa liikkuminen, aiheesta keskusteleminen, aiheeseen perehtyminen ja tiedonhankinta sekä liikunta ja urheilu.
Noin kolmannes koki kansalaisaktivismin tai vaikuttamistyön helpottavan ilmastoahdistusta. Alle 30-vuotiaat nuoret löytävät muita useammin helpotusta tunteisiinsa aktiivisuudesta sosiaalisessa mediassa. Nuoret puhuvat ilmastonmuutoksen aiheuttamista tunteista muita enemmän ja kokevat muita voimakkaammin, että ilmastonmuutos vaikuttaa heidän äänestyskäyttäytymiseensä.
– Jokainen meistä voi toimia monissa eri rooleissa: kotona perheen parissa, tuttavapiirissä, työpaikalla, opinnoissa tai harrastusten parissa. Vaikuttamisen mahdollisuuksia on monia. Myös erilaisista ratkaisuista ja valinnoista puhuminen voi olla merkittävä ilmastoteko, Terho muistuttaa.
Tutkimuksen mukaan 69 prosenttia suomalaisista uskoo, että kulutukseen liittyvillä valinnoilla on vaikutusta ilmastonmuutoksen hillinnässä. Vielä useampi, 78 prosenttia, piti kestävien elämäntapojen noudattamista tärkeänä. Muiden kannustamisessa ympäristöystävällisten ratkaisujen käyttöönottoon suomalaiset ovat ujompia.
Sitran teettämä Ilmastotunteet 2019 -kyselytutkimus kartoitti, millaisia tunteita ilmastonmuutos on herättänyt suomalaisten keskuudessa, miten yleisiä ja voimakkaita tunteet ovat sekä miten ne vaikuttavat hyvinvointiin ja kestäviin elämäntapoihin. Tutkimus toteutettiin touko-kesäkuussa 2019 Kantar TNS:n Gallup Forum -internetpaneelissa. Tutkimukseen vastasi yhteensä 2070 henkilöä ja se edustaa Suomen yli 15-vuotiasta väestöä. Virhemarginaali on enintään 2,2 prosenttiyksikköä suuntaansa.
Lue myös: Ilmastopaneelin raportti muistuttaa elinympäristön heikentymisestä – ”Luonnonsuojelu on ilmastoteko”
Kommentoi Facebookissa