Nipisteleekö silmissä ja nenässä – keväällä katupölyn määrä on suurimmillaan

TERVEYS Keväisin, maalis-huhtikuussa, katupölyn määrä on suurimmillaan. Se tuntuu nipistelynä silmissä, nenässä ja aiheuttaa terveysongelmia erityisesti hengityssairaille.

Katupölyn määrään on mahdollista vaikuttaa tehokkaalla katujen kunnossapidolla sekä suosimalla kävelyä, pyöräilyä ja julkista liikennettä autoilun sijaan. Omissa reittivalinnoissa kannattaa suosia viheralueilla ja niiden välittömässä läheisyydessä kulkevia katuja.

Tänä vuonna katupölyltä suojautuminen on tavallista vaikeampaa. Etelä-Suomessakin asti sataa vielä lunta ja viheralueet ovat edelleen lumikinosten alla. Katupölyä alkaa olla jo hengitysilmassa, mutta katujen puhdistuksen aloittamiseen päästään vasta yöpakkasten loputtua.

Odotettavissa on, että hengitysilmassa olevan katupölyn määrä menee huonompaan suuntaan. Tilanne korjaantuu, kun kadut saadaan puhdistettua ja pääsemme nauttimaan lämpimistä kevätsäistä.

Hengitysliitto suosittaa, että hengityssairauksia sairastavat, ja katupölylle muuten herkistyneet ihmiset, ottavat aktiivisesti käyttöön hengityssuojaimet tulevien kuukausien aikana.

– Yksittäinen ihminen voi tässä tilanteessa helpottaa omia oireitaan lähinnä suojautumalla, toteaa järjestöjohtaja Mervi Puolanne.

– Jos mahdollista, kannattaa tehdä puistokävelyitä. Jos tällaisissa oloissa kävelee vilkasliikenteisten reittien varrella, kävelyn terveyshyödyt jäävät saamatta – huono hengitysilma aiheuttaa niin paljon kielteisiä terveysvaikutuksia.

Huono hengitysilma on vielä vain väliaikainen ongelma. Maailman terveysjärjestö WHO on arvioinut, että Suomessa on maailman kolmanneksi puhtain ilmanlaatu. Helsingissäkin pienhiukkasten pitoisuuksien raja-arvot ilmassa ovat ylittyneet tänä vuonna vain neljä kertaa katupölyn takia.

Katupölyn koostumus vaihtelee sekä alueellisesti että ajallisesti, haitallisuuteen vaikuttaa hiukkasten koko sekä koostumus. Katupöly sisältää mineraalihiukkasia tienpintojen kulumisesta, hiekotushiekkaa, tiesuolaa, metallihiukkasia, renkaiden kulumisen tuottamia kumihiukkasia, hienoksi jauhautuneita kasvienosia sekä siitepölyä.

Isoimmissa katupölyhiukkasissa voi olla myös bakteeriperäisiä yhdisteitä ja nokihiukkasia. Tieliikenne nostaa ilmaan maaperähiukkasia myös luonnonympäristöistä ja rakennustyömailta.