KOLUMNI Kaikessa hiljaisuudessa ja äänestäjien tietämättä hyvinvointialueille ollaan luomassa uutta puoluetukijärjestelmää, jossa veronmaksajat joutuvat kustantamaan luottamusmiesten palkkiona, palkkana ja verottomia kulukorvauksina miljoonia vuosittain. Valtuustoilla on myös oikeus perustaa kaikenkarvaisia lautakuntia, joiden puoluejäsenillä on uusi mahdollisuus nostaa palkkioita.
Valtuustojen ja lautakuntien jäsenet maksaisivat sitten puolueveroa tuloistaan keskimäärin 20 prosenttia. Lisäksi aluevaltuustojen puolueille maksettaisiin koon perusteella julkista puoluetukea verorahoista. Kysymys on uudesta kymmenien miljoonien laskusta veronmaksajille. Tästä miljoonalaskusta ei ole käyty juuri julkista keskustelua, eikä uudesta piilopuoluetuesta kysytty vaalitenteissä puolueiden edustajilta.
Tutkija Tomi Venho on laskenut niin sanotun kunnallisen puoluetuen maksavan vuodessa noin 15 miljoonaa euroa. Uusi rahoitusreikä nielee rutkasti enemmän, kun esimerkiksi Lapin aluevaltuustoon valitaan peräti 59 edustajaa. Aluevaltuustojen johtohenkilöille suunnitellaan maksettavaksi säännöllistä kuukausipalkkaa, joka on vähintään samansuuruinen kuin kunnanvaltuustoissa istuvien johtohenkilöiden kuukausipalkka. Nyt esimerkiksi kuntapäättäjien vuosipalkka nousee kymmeniin tuhansiin euroihin vuodessa suurimmissa kunnissa.
Aluevaaleissa valitaan 1369 aluevaltuutettua. Turun Sanomat ja Maaseudun Tulevaisuus ovat laskeneet, että uusi tuki on noin 5000 euroa kuukaudessa. Aluevaltuutettujen ei tarvitse tehdä työtään ilmaiseksi, koska he nauttivat tuhansien eurojen palkkioita vuodessa. Aluevaltuustojen koko tukipotti olisi näillä luvuilla vajaat 7 miljoonaa vuodessa ja päälle vielä valtuutettujen palkkiot. Se on paljon, jos sitä vertaa nykyiseen puoluetukeen, joka on 35,5 miljoonaa euroa.
Demaripääministeri Sanna Marin on julkisuudessa kommentoinut keskustelun piilopuoluetuesta olevan ”äärimmäisen populistista”. Keskustalainen valtiovarainministeri Annika Saarikko puolestaan on ajanut voimakkaasti uutta tukijärjestelmää, jolle sivustatukea on antanut kokoomuksen Petteri Orpo. Kyseiset puolueet saavat tästä hillatolpasta suurimman osan. Perussuomalaisten puheenjohtaja Riikka Purra on puolestaan julkisuudessa sanonut: ”Tämä uudistus tulee lisäämään sekä virkamiesten että poliittisten läänitysten ja puolueille suunnatun tuen määrää.” Kristillisdemokraattien Sari Essayah on todennut mediassa, että ”kysymys on piilopuoluetuesta, jonka jakaminen on parhaimmillaan menossa maakunnissa”.
Äänestäjillä pitäisi olla oikeus ennen äänestämispäätöstä tietää, kuinka paljon uusi piilopuoluetuki maksaa ja mitä mieltä siitä ovat puolueet. Kukaan ei ole kertonut sitä tosiasiaa, että uusi aluehallintohimmeli luottamusmiehineen elää tulevaisuudessa täysin veronmaksajien rahoilla. Jälleen kerran puoluerahastuksen avoimuus loistaa poissaolollaan, valmistelua tukimiljoonista käydään maakuntien kabineteissa.
Pääministeri Marin on myös todennut, että ”tämä on pieni hiekanjyvä kokonaisbudjetista”. Äänestäjän silmässä se tuntuu suurelta, kun päälle tullee jatkossa vielä maakuntavero.
Seppo Konttinen
Valtiotieteiden maisteri Seppo Konttinen oli Yleisradion taloustoimittaja vuosina 1974–2010. Hän on tunnettu kriittisistä artikkeleistaan ja syvällisestä perehtymisestä taustatietoihin.
Seppo Konttinen on kirjoittanut teokset Salainen pankkituki, Kansallisomaisuuden ryöstö, Suomalainen ruokalasku, Suora lähetys. Tosiasiaa Yleisradiosta, Lakien synty sekä Kallis ruokakassi. Hänen kolumnejaan voi lukea myös Valtiomahti-blogissa.
Lue myös: Aluevaalien ehdokkaista joka kolmas on kunnanvaltuutettu – ehdolla on myös 111 kansanedustajaa
Kommentoi Facebookissa