OLYMPIAKISAT Suomalainen olympiaurheilu koki pohjanoteerauksen Rio de Janeiron kesäolympialaisissa 2016. Mira Potkosen nyrkkeilypronssi jäi niistä kekkereistä Suomen ainoaksi mitaliksi.
Silloinen Olympiakomitean Huippu-urheiluyksikön johtaja Mika Kojonkoski joutui kovan julkisen ruoskinnan kohteeksi. Kojonkoski osasi kyllä ennustaa Rion heikon tuloksen, koska mitalitavoitetta ei kisoihin asetettu, vaan tavoiteltiin ainoastaan hyvää fiilistä.
Rion kovan jälkipyykin jälkeen Kojonkoski ilmoitti vuonna 2017 Suomen tavoittelevan seuraavalta olympiadilta kymmentä mitalia. Olympiadi siis kattaa Pyeongchangin 2018 talviolympialaiset ja Tokion 2020 kesäolympialaiset.
Pyeongchangista tavoiteltiin seitsemää mitalia, mutta saldo jäi kuuteen. Tokiosta siis pitäisi saavuttaa neljä mitalia, jotta tavoitteeseen päästäisiin.
Haaste vaikuttaa kovalta. Olympiakomitean alkukesän tulosarvion perusteella Suomen mitaliodotuslukema on 2,1 eli kaksi mitalia. Potentiaalisia mitalisteja Suomella on kuusi ja odotuslukema perustuu siihen, että kolmasosa mitalitoivoista onnistuisi Tokiossa
– Ollaan älyttömän herkässä, kun puhutaan Suomen mitaleista kesälajeissa, kommentoi Kojonkosken pestin viime vuonna saanut Olympiakomitean Huippu-urheiluyksikön johtaja Mika Lehtimäki.
Lehtimäki painottaa kuitenkin, ettei tavoitteesta tingitä. Tokiosta tavoitellaan neljää mitalia.
– Olympiadille asetetun kymmenen olympiamitalin tavoitteesta puuttuu Pyeongchangin jälkeen neljä mitalia, joten tavoite on kova. Siitä ei lähdetä kuitenkaan lipsumaan. Kesäkausi 2019 on vasta alkutekijöissään, ja ennustetta on mahdollista hilata ylemmäs tämän kesän aikana, Lehtimäki toteaa.
Kaikki Suomen mitalitoivot ovat naisia. Suomalaisnaiset ovatkin 2010-luvulla voittaneet kaikissa olympialaisissa enemmän mitaleita kuin miehet. Ensi kertaa Suomella ei ole miesurheilijoissa yhtään mitalitoivoa.
Suomen merkittävin mitalitoivo Tokiossa on amerikansuomalainen rullalautailija Lizzie Armanto. Hän on naisten rullalautailussa maailman kolmen kärjessä. Armanton päätös edustaa olympialaisissa Suomea oli Olympiakomitealle jättipotti.
Muita potentiaalisia suomalaismitalisteja Tokiossa ovat nyrkkeilijät Mira Potkonen ja Elina Gustafsson, karateka Titta Keinänen, painija Petra Olli sekä pyöräilijä Lotta Lepistö.
Olympiakomitean realistinen arvio on kaksi mitalia ja toiveena neljä mitalia. Lajiliitoilla tavoitteet ovat aivan toisella tasolla. Lajiliittojen yhteenlaskettu tavoite Tokiosta on 13 mitalia.
Mitalia tavoittelevat ammunta, karate, miekkailu, nyrkkeily, paini, purjehdus, pyöräily, taekwondo ja yleisurheilu. Viimeksi mainitussa lajissa toiveita voi asettaa lähinnä miesten keihäänheittoon.
13 mitalin tavoitetta ei todellakaan voi pitää realistisena. Edellisistä viisistä kesäolympiakisoista Suomi saavutti yhteensä 14 mitalia.
Mitalitavoitteiden lisäksi Olympiakomitea on asettanut tavoitteekseen palloilujoukkueen pääsyn kesäolympialaisiin. Miesten lentopallomaajoukkueella on Tokioon yhä mahdollisuuksia, mutta tavoite on kyllä kova.
Edellisen kerran suomalainen palloilujoukkue oli mukana kesäolympialaisissa Moskovan kisoissa 1980. Niin uskomattomalta kuin se kuulostaakin, osallistui Suomi Moskovan kisojen miesten jalkapalloturnaukseen. Länsimaiden joukkoboikotti avasi Suomelle paikan olympiajalkapalloon takaportin kautta.
Teksti Otto Palojärvi
Lue myös: Ella Junnila edistynyt valtavasti – kaikki edellytykset arvokisamitalistiksi
Kommentoi Facebookissa