Omatoimisuus on maatalouden vahvimpia valttikortteja – ”Naapuriapua annetaan jos tarvitaan”

Jari ja Outi Tikkanen luonnehtivat lypsykarjatilansa vahvuudeksi myös toimivan naapuriyhteistyön.

Jari ja Outi Tikkanen luonnehtivat lypsykarjatilansa vahvuudeksi myös toimivan naapuriyhteistyön. (Kuva Anne Anttila)

Outi ja Jari Tikkanen kehittävät tilaansa periaatteilla, joissa otetaan huomioon myös oma jaksaminen.

MAATALOUS Outi ja Jari Tikkasen maitotilalla suhtaudutaan muutoksiin avoimin mielin, mutta laajennukset tehdään kuitenkin tarkkaan harkiten.

– Pyörien täytyy pyöriä, mutta vauhdin ei tarvitse olla kova. Varsinkin nykyään, kun maidontuotannon kriisi lyö väkisin nilkoille, jokaista siirtoa on mietittävä myös tulevaisuutta ajatellen.

Jari ja Outi ovat luotsanneet isännän kotitilaa vuodesta 1998 lähtien. Ennen sukupolvenvaihdosta agrologiksi kouluttautunut Jari toimi alan neuvontatehtävissä sekä seminologina.

– Vuodet vieraan töissä olivat erittäin arvokas kokemus. Kun katsoo kaukaa, näkee myös lähelle, Jari tietää kertoa.

Outi ja Jari aloittivat maidontuotannon 13 lehmällä.

– Päätimme kuitenkin heti, että tilaa laajennetaan. Ei paljoa, mutta sen verran, että lypsävien määräksi saadaan nostettua 30. Niinpä yhdistimme kaksi parsinavettaa ja muutimme kokonaisuuden lypsyasemalla varustetuksi pihatoksi, Jari taustoittaa.

Vuoden 1999 joulukuussa käyttöön otettu ja matkan varrella pariin otteeseen laajennettu navetta on osoittautunut kaikin puolin toimivaksi.

– Muutos- ja laajennustöissä on käytetty paljon luovuutta ja tätä kautta myös hyvin omintakeisia ratkaisuja. Ja kun työt on tehty mahdollisimman pitkälle omalla porukalla, niin tätä kautta olemme päässeet myös kustannustehokkaaseen lopputulokseen. Kokemuksesta voin sanoa, että omatoimisuus lisää myös pelivaraa.

Terve ja pitkäikäinen lehmä on joka tilan ylpeyden aihe.
Terve ja pitkäikäinen lehmä on joka tilan ylpeyden aihe. (Kuvituskuva Fotolia)

Tällä hetkellä Tikkasen tilalla on noin 40 lypsävää. Viimeisimmän, vuonna 2009 tehdyn laajennuksen myötä navetan kylkeen tehtiin myös oma vasikkala. Maidontuotannon nykytilaa isäntäpari luonnehtii sen verran eläväiseksi, että suurimmat investoinnit ovat toistaiseksi jäädytetty.

– Intoa olisi ja kiinnostustakin riittäisi, mutta aika ei ole suosiollinen isoille laajennuksille. Toki paikoilleenkaan ei sovi jäädä, joten tuotantoa tullaan kehittämään pienin askelein, mutta euroja ajatellen.

Säästöistä huolimatta Tikkasen tilalla edetään laatu edellä.

– Panostamme karjanjalostukseen, hyvään säilörehuun ja tätä kautta eläinten yleiseen hyvinvointiin. Emme tavoittele korkeita tuotoksia, vaan tasalaatuisia maitokiloja. Terve ja pitkäikäinen lehmä on joka tilan ylpeyden aihe.

Aikakaudesta huolimatta Jari sanoo pyöritelleensä ajatusta jopa navetan päivittämisestä.

– Eläinten hyvinvoinnista emme tule tinkimään. Tässä vaiheessa mennään kuitenkin entisillä seinillä.

Pitkänlinjan maidontuottajana Jari on kohdannut ammatissaan myös jaksamiseen liittyviä haasteita.

– Toimin MTK:n paikallisyhdistyksen sosiaalivastaavana. Utajärvellä jaksamiseen liittyvät asiat otetaan vakavasti ja naapuriapua annetaan jos tarvitaan. Riveistämme löytyy hyvin pyyteetöntä toimintaa. Välillä olotilaa kevennetään ”pellonreunaterapialla” ja löytyypä tapaus, jossa väsyneelle isännälle korjattiin talkoovoimin koko sato.

Myös omaan jaksamiseensa Jari haluaa kiinnittää huomiota.

– Lomista pyrin pitämään kiinni. Myös töiden järkeistäminen ja omiin kykyihinsä luottaminen on hyvä keino tasapainottaa arkea. Kokemus kannattelee isommissakin haasteissa.

Lue myös: Anttilan maitotilalla aloitettiin yhdellä lehmällä – ”Tarkka kirjanpito on pärjäämisen hopealanka”

Kommentoi Facebookissa