Onko maailman paras perunasalaatti itävaltalainen? – Tämä on sen salaisuus!

Kurpitsansiemenöljy on se itävaltalainen asia perunasalaatissa.

Kurpitsansiemenöljy on se itävaltalainen asia perunasalaatissa. (Kuva Timo Ernamo)

Nahkahousut jalkaan, tirolilaislakki päähän ja perunasalaattia lautaselle.

RUOKA Ensimmäiset kotimaiset mansikat ja uudet perunat ovat jo tulleet myyntiin. Uusia perunoita en ole vielä ostanut, mutta mansikoihin myönnän jo sortuneeni. Perunat ovat meillä vielä eteläruotsalaisia.

Juhannus on kuitenkin jo aivan nurkan takana.

Juhannukseen ja meidän suomalaisten kesäisiin perusruokiin kuuluu ehdottomasti uusista perunoista tehty salaatti. Se on monesti hieman erilainen kuin talvinen perunasalaatti, joka monilla taitaa yleensä olla valmiina Lidlistä ostettu.

Haluan tuoda oman pienen panokseni ikuisuuskeskusteluun parhaasta perunasalaatista. Tietämättä, onko se edes paras muuten kuin vasikanlihasta tehdyn wieninleikkeen kera.

Vegaaninen itse perunasalaatti kuitenkin on. Tämä itävaltalainen perunasalaatti, siis.

Mikä tekee salaatista itävaltalaisen?

Olen muutaman kerran reissannut Itävallassa kesäaikaan. Eräässä wieniläisessä ravintolassa tilasin vasikasta tehtyä wieninleikettä ja perunasalaattia. Se tärähti kerralla. Täydellistä yhdistettynä Wiener Gemischter Satziin, joka on kaupungille ominaista ja sen alueella kasvaneista rypäleistä tehtyä valkoviiniä. Siihen palaan myöhemmin.

Sain selville, että salaattiin laitetaan kurpitsansiemenöljyä (ruotsiksi pumpaolja, aika hyvä).

Minulla oli tuohon aikaan työkaveri, jolla oli itävaltalaisia sukujuuria. Keskusteluissa selvisi, että tuo öljy on se itävaltalainen asia perunasalaatissa ja kaikki muu, mikä itävaltalaisena esitetään, liittyy saksankieliseen maailmaan laajemmin, Böömi mukaan luettuna.

Öljy on monen mielestä varmaan kallista, mutta ostan omani paikallisesta marketista ja koska sitä kuluu niin vähän, en koe hintaa esteenä. Löytyy myös Lidlistä ja vaikka Ruohonjuuresta.

Sen maku on pehmeän paahteinen ja se on tutkitusti erittäin terveellistä myös. Se tekee perunasalaatista itävaltalaisen, muu on sävellettyä. Paitsi peruna.

Perunasalaatti on herkullinen lisäke tai jopa ruoka itsessään.
Perunasalaatti on herkullinen lisäke tai jopa ruoka itsessään. (Kuva Timo Ernamo)

Perunoiden keittämisestä

Oikea itävaltalainen keittää salaattiperunansa lihaliemeen. No, moderni suomalainen keittää itävaltalaisen salaattinsa perunat vahvassa kasvisliemessä. Jos haluaa lisäväriä perunoihin, voi liemeen lisätä vielä kurkumaa.

Perinnehän on keittää ne potut tillin ja suolan kera, mutta tässä haettava lopputulos ei tue sillinsyöntiä. Perunoista esimerkiksi Reformin (luomu) yrttikasvisliemessä keitettyinä tulee herkullisia, myös ruotsalaisista.

Vahva liemi on yhtä kuin ohjeen mukaan keitetty eli liemikuutio puolta vesilitraa kohti on oikea määrä.

Jäähtyneet perunat pienitään maun mukaan. Itse pidän melko suurista lohkoista. Ne laitetaan kulhoon.

Sipulit

Tässä vaiheessa vuotta ainoa mahdollisuus taitaa olla vielä kevätsipuli, jota silputaan perunan seuraksi maun mukaan. Paitsi että palasin kirjoittamaan kävelyretkeltä, jonka yhteydessä poimin kesän ensimmäiset villit ruohosipulit. Erityisesti mökkiolosuhteissa vielä juhannuksen aikaan toimiva homma.

Juhannukseksi saamme toki sipuliniput ja sitä kautta salaattiin kesäsipulia. Keskitytään varsiin.

Sekoitetaan haluttu määrä sipulia perunoiden joukkoon.

Vegaaninen pesto – rypsiöljy, basilika, pinjansiemen, sormisuola – sopii kokonaisuuteen hyvin.
Vegaaninen pesto – rypsiöljy, basilika, pinjansiemen, sormisuola – sopii kokonaisuuteen hyvin. (Kuva Timo Ernamo)

Kastike

Tämä riippuu siitä, mitä perunan kanssa tarjotaan. Jos tarjolla on vaikka grillattuja tomaatteja, mansikoita tai muuta sellaista ja jopa paistettua kalaa, ei kannata tehdä kastiketta, vaan toimia näin:

Lorauta kurpitsansiemenöljyä perunoiden päälle kulhoon. Sekoita hyvin.

Lisää viinietikkaa, mielellään balsamiviinietikkaa, joko tummaa tai vaaleaa. Värihaittaa ei tule, koska kurpitsansiemenöljy on tummaa.

Sekoita jälleen.

Lisää vähän sormisuolaa ja sekoita. Tarkista maku. Lisää tarvittavaa ainesta.

Jotkut käyttävät tässä myös pikkuisen ruokosokeria. Ei välttämättä huono idea.

Jos tarjolla on lihaa, makkaraa tai savukalaa, voi miettiä vähän tujumpaa soosia tähän tyyliin:

3 ruokalusikallista kurpitsansiemenöljyä

1 ruokalusikallinen (balsami)viinietikkaa

1–2 teelusikallista (konjakki)sinappia

Sekoitetaan, lisätään perunoiden päälle kulhoon. Huomaa, ettei annos välttämättä riitä, mutta lopusta selviää aritmetiikalla.

Viimeistely

Suosittelen isoja, varrellisia kapriksia, jotka siivutetaan. Niitä saa kaikista elintarvikemyymälöistä.

Kulhon päälle voi toki laittaa joitain kivoja pieniä lehdykäisiä ja muuta nättiä. Sellainen nostaa tunnelmaa.

Itävaltalaisten valkoviinien herkullinen hedelmäisyys ja raikkaus pääsevät oikeuksiinsa vähän jääkaappia lämpimämpinä. Ota pullo kaapista varttia ennen ruokailua!
Itävaltalaisten valkoviinien herkullinen hedelmäisyys ja raikkaus pääsevät oikeuksiinsa vähän jääkaappia lämpimämpinä. Ota pullo kaapista varttia ennen ruokailua! (Kuva Timo Ernamo)

Juomaksi

Monen mielestä olut on paras.

Minä ottaisin itävaltalaista valkoviiniä. Alkosta on hyvin saatavissa Steinschaden Grüner Veltliner Löss & Stein 2019 (11,05/plo), jota myydään myös 1,5 litran hanapakkauksessa. Laatu on hyvä.

Grüner Veltliner on Itävallan ”kansallisrypäle”.

Itse nautin mielelläni – ihan fiilistelymielessä – Wienin kaupungin erikoisuudesta. Alko myy kahta tällaista viiniä, joista vastikään kauppoihin tullutta Wieninger Wiener Gemischter Satzia (19,90/plo) en ole maistanut. Sen sijaan Mayer Wiener Gemischter Satz (15,99/plo) on oikein tuttu ja mainio tuote. Tuo Wieningerin uutuus on luomu ja biodynaaminen, joten kaikille niille, jotka haluavat viininsä näillä sertifikaateilla varustettuna, on se varma valinta.

Gemischter Staz on eri rypälelajikkeiden sekoite, tuote, jota Beethovenkin aikanaan kulutti huomattavia määriä.

Itävaltalaiset viinit ovat nykyään tarkasti laatuvalvottuja, ehkä tarkimmin koko maailmassa. Syynä tähän on vuoden 1985 viiniskandaali, joka liittyi pakkasnesteeseen. Alkon valikoiman keskimääräinen laatu on oikein hyvä.

Ja nyt kesää kohti, holriuu!

Lue myös: Italialaistyyppinen makaronivuoka on mitä parhainta lohturuokaa – ja oikein hyvää lapsiperheille

Kotigokki

Timo Ernamo on 62-vuotias isoisä, joka valmistaa ruokaa rakkaudella perheelle, suvulle ja ystäville. Ihan kaikenlaisille ruokailijoille. Hän on toiminut kirjankustantamoissa vuodesta 1987 ja on kirjoittanut ruoasta 80-luvulta lähtien. Ernamo viihtyy myös mainiosti nenä viinilasissa.

Kommentoi Facebookissa