OPISKELU Tuoreiden tutkimustulosten mukaan joka kolmas korkeakouluopiskelija kärsii ahdistuksen ja masennuksen oireista. Opiskelijoilla psyykkisiä oireita ja kuormittuneisuutta näkyi suhteessa enemmän kuin koko aikuisväestössä.
Yliopistoissa ja ammattikorkeakouluissa opiskelevat naiset voivat tutkimuksen mukaan kaikkein huonoimmin. Jopa 40 prosenttia naisista kertoi ahdistuksen ja masennuksen oireista. Opiskelevilla naisilla sekä todettu masennus että todettu ahdistuneisuushäiriö olivat yleisempiä kuin miehillä. Naisten riski sairastua syömishäiriöön oli kolminkertainen miehiin verrattuna.
– Pitkäkestoisessa ja merkittävässä ahdistuksen ja masennuksen kokemisessa tulee arvioida hoidon tarve. Oireiden taustalla voi olla hoitoa edellyttäviä mielenterveysongelmia. Samaan aikaan pitää vaikuttaa oireita aiheuttavien ongelmien syihin, kertoo THL:n tutkimusprofessori Jaana Suvisaari.
Opetushenkilöstön kontaktit opiskelijoihin ovat tarpeellisia.
– Kasvokkaiset kohtaamiset ovat erityisen tärkeitä opiskelijoille, joiden kuormittuneisuus johtuu etäopetuksen aiheuttamista opiskeluvaikeuksista, lisää Suvisaari.
Keväällä 2021 koronaepidemian ja kansallisten rajoitustoimien aikana mahdollisuudet sosiaalisiin kontakteihin olivat vähäisiä. Joka neljäs opiskeleva nainen ja joka kolmas opiskeleva mies kertoi, ettei tunne kuuluvansa yhteenkään opiskeluun liittyvään ryhmään.
– Etäopiskelu on vähentänyt yhteisöllisyyttä. Varsinkin nuorilla korkeakouluopiskelijoilla opiskeluryhmän tuen puute vaikeuttaa opiskelemista. On tärkeää, että opiskelijat saavat tukea korkeakouluista ja pääsevät mukaan opiskelijajärjestöjen ja muiden yhteisöjen toimintaan. Yhtä tärkeää on pitää kiinni terveellisistä elintavoista, toteaa THL:n kehittämispäällikkö Suvi Parikka.
Tulosten mukaan jo vähäinenkin liikunnan harrastaminen voi auttaa toipumisessa. On hyvä, että lähes puolet korkeakouluopiskelijoista liikkui koronaepidemian aikana terveysliikuntasuosituksen mukaisesti. Liikkuvista opiskelijoista ahdistuksen ja masennuksen oireita koki joka kolmas. Puolet niistä opiskelijoista, jotka eivät liikkuneet säännöllisesti, kertoi samoista oireista.
Päiväaikaisesta väsymyksestä kertoi joka neljäs opiskelija. Heistä kaksi kolmesta koki ahdistuksen ja masennuksen oireita. Joka kymmenes opiskelija kertoi, että unet jäävät liian lyhyiksi netin käytön vuoksi.
Korkeakouluopiskelijoiden terveys- ja hyvinvointitutkimus toteutettiin helmi-maaliskuussa 2021 THL:n ja Kelan yhteistyönä. Tutkimukseen kutsuttiin noin 12 000 satunnaisesti valittua 18–34-vuotiasta perustutkinto-opiskelijaa ammattikorkeakouluista ja yliopistoista. Tutkimus uusitaan neljän vuoden välein.
Lue myös: Vain harva parikymppinen asuu enää vanhempiensa luona – nuoret itsenäistyvät historiallisen aikaisin
Kommentoi Facebookissa