Paavo hankkii lähes kaikki käytettynä ja halvalla – ”Velkamäärän täytyy pysyä kohtuullisena”

– Hyvien yhteistyökumppaneiden avulla olen välttynyt myös pääomaa sitovilta konehankinnoilta, Paavo Leppämäki kertoo.

– Hyvien yhteistyökumppaneiden avulla olen välttynyt myös pääomaa sitovilta konehankinnoilta, Paavo Leppämäki kertoo. (Kuva Anne Anttila)

Nuori lihakarjatilan isäntä kertoo tekevänsä lopettavilta karjatiloilta hyviä hankintoja.

MAATALOUS ”Onhan tämä varsin mellevää aikaa. Paljon on opittu, mutta paljon on vielä opeteltavaakin. Tavoitteena on pyrkiä aallon harjalle ja jopa pysyä siellä”.

Näin saarijärveläinen Paavo Leppämäki, 23, luonnehtii elämäänsä aloittelevana lihakarjatilallisena. Agrologiksi (AMK) kouluttautunut Paavo teki tilakaupat lokakuussa 2018.

– Kotitilani oli pieni, 14 hehtaarin viljatila. Vielä 80-luvun loppuun saakka tilalla oli myös lypsykarjaa, mutta siinä vaiheessa, kun karja hävitettiin, toiminta painottui viljan viljelyyn. Loppuajasta pellot olivat kuitenkin vuokralla, sillä isäni vakava loukkaantuminen 2000-luvulla ei mahdollistanut tilanpitoa enää entiseen malliin.

Sukupolvenvaihdoksen jälkeen Paavo ryhtyi toteuttamaan unelmaansa, muutti vanhan laakasiilon eläimille ja hankki ensimmäiset kahdeksan hereford-hiehoa.

– Ennen liikkeelle lähtöä tein toiminnan ympärille tarkat laskelmat. Periaatteeni oli ja on edelleen, että velkamäärän täytyy pysyä kohtuullisena. Niinpä lähes kaikki, vasikkalan juottoautomaateista lähtien on hankittu käytettynä ja halvalla. Lopettavilta karjatiloilta voi tehdä hyviä ja varsin edullisia hankintoja, Paavo paljastaa tyytyväisenä.

Leppämäen tilalla tiedetään, että karja ei millään haituvalla kasva,
Leppämäen tilalla tiedetään, että karja ei millään haituvalla kasva, (Kuva Anne Anttila)

Jatkuvaa hereillä oloa

Liikkeelle lähtöä ovat helpottaneet myös tilan rakennukset, jotka on voitu pienin muutoksin muuttaa toimiviksi karjatiloiksi. Vanha kuivurirakennus on saanut uuden elämän vasikkajuottamona ja lihakarjalle on tehty toimivat tilat katettuun laakasiiloon.

– Yksinkertaisilla toimenpiteillä kasvattamoon saadaan myös tarvittavaa lisätilaa, joten karjamäärän nostaminen sataan on ainakin tilojen puolesta mahdollista. Laajennuksen aika ei ole kuitenkaan vielä, mutta ehkä viiden vuoden sisällä.

Leppämäen lihakarjatilalla on tällä hetkellä paikat kuudellekymmenelle lihahienolle ja peltopinta-ala on nostettu parin vuoden aikana kolmeenkymmeneen hehtaariin.

– Laajentamista rajoittaa kuitenkin peltopula, joten nyt keskityn olemassa olevaan ja sen kehittämiseen. Ternistä teuraaksi kasvattaminen vaatii jatkuvaa hereillä oloa, joten esimerkiksi ruokinta ja sen onnistuminen on yksi tärkeimmistä pärjäämisen avaimista. Karja ei millään haituvalla kasva, Paavo kertoo.

Laadun takaamiseksi Paavo sanoo keskittyvänsä lähitulevaisuudessa erityisesti peltojen kunnossapitoon, kuten lannoitukseen ja lohkojen uudistamiseen.

– Nurmen viljely on vielä kokeilua ja hakua ja jopa erilaisten lajikkeiden vertailua. Pellot ovat poudan arkoja ja tämän takia seoksiin yritetään hakea syväjuurisia kasveja, kuten puna-apilaa ja sinimailasta. Syväjuuriset parantavat samalla maan rakennetta ja voimakkaalta typpilannoitukseltakin vältytään, kun seoksessa on mukana typpeä hyvin sitova apila. Jos aiheesta olisi tarjolla jonkinlaista koulutusta, niin olisi mielenkiintoista kuunnella miten muilla tiloilla tehdään ja toimitaan.

Vajaat kaksi vuotta sitten Paavo Leppämäki toteutti unelmansa ja ryhtyi kotitilansa isännäksi. – Pienestä lähdin ja pienin askelein mennään jatkossakin. Tavoitteena on lisätä lihakarjaa asteittain.
Vajaat kaksi vuotta sitten Paavo Leppämäki toteutti unelmansa ja ryhtyi kotitilansa isännäksi. – Pienestä lähdin ja pienin askelein mennään jatkossakin. Tavoitteena on lisätä lihakarjaa asteittain. (Kuva Anne Anttila)

Pyyteetöntä talkoohenkeä

Vaikka Paavo sanoo olevansa tilanpidon suhteen vielä lähtökuopissa, niin kiinnostus alaan toimii kuitenkin parhaimpana tien viitoittajana.

– Olen perso työlle ja halukas kehittymään. Haluan olla mukana aallon harjalla ja oppia lihakarjatuotannosta kaiken mahdollisen. Edessä on kuitenkin pitkä matka, sillä kun tyhjästä lähtee, niin kaikki tuki ja neuvot ovat tarpeen.

Tulevaisuuteen nuori lihakarjatilan isäntä suhtautuu hyvin luottavaisin mielin. Tällä hetkellä Paavon arki rakentuu karja- ja metsätalouden lisäksi myös maatalousurakoinnista. Tilalla on myös kalalammikoita, joissa kasvatetaan kalanpoikasia, kuten siikaa.

– Tarjoan mies ja traktori -periaatteella muun muassa suorakylvöurakointia sekä karhoituspalveluja. Työkoneet vuokraan aina yhteistyötiloilta.

Paavo antaa isot kiitokset myös hyville yhteistyökumppaneilleen, joilta hän on saanut arvokasta tukea, neuvoja ja apua tilanpidon aloittamisessa.

– Ilman toimivaa verkostoa nykytilanne ei välttämättä olisi ollut mahdollista. Iso kiitos tuesta ja neuvoista kuuluu myös edelliselle sukupolvelle. Näin aloittelijana olen kiitollinen myös siitä, että meidän tilallisten väliltä löytyy pyyteetöntä talkoohenkeä. Tämä varmistaa sen, että ketju ei katkea tiukankaan paikan tullen.

  • Haastattelu on aikaisemmin julkaistu Suomalainen Maaseutu -lehdessä

Lue myös: Isän ja pojan yhteistyö sujuu mallikkaasti – maataloutta pyöritetään kahden sukupolven voimin

Kommentoi Facebookissa