SITAATTI Suomen ensimmäinen huomattava naiskirjailija Minna Canth (1844–1897) ehti jo omana aikanaan nousta kuuluisaksi ottamalla kantaa yhteiskunnallisiin epäkohtiin.
Samalla Minna Canth välitti uusia eurooppalaisia ajatuksia kuten naisasiaa sekä romaaneissaan, novelleissaan, näytelmissään että myös lehtikirjoituksissaan ja keskustelupiireissä.
”Naiskysymys ei ole ainoastaan naiskysymys vaan ihmiskunnan kysymys.”
Näytelmässään Työmiehen vaimo vuodelta 1885 Canth kritisoi miehen ylivaltaa ja viinan kirouksia perheessä. Novellissa Kauppa-Lopo vastakkain ovat köyhä ja pikkusynteihin langennut torikauppias sekä herkästi tuomioita jakavat porvarisrouvat. Näytelmissä Papin perhe ja Anna Liisa peilataan puolestaan paitsi yksilön moraalisia, myös yhteiskunnallisia rajoja.
Minna Canthin merkitystä kuvaa hyvin kirjallisuudentutkija Kai Laitinen teoksessaan Suomen kirjallisuuden historia:
”Hänellä oli kyky iskeä sumeilematta ajan keskeisiin kysymyksiin, vetää ne itsepintaisesti esille, kärjistää ja liioitella ne niin, että ne oli pakko nähdä ja ottaa pohdittaviksi.”
Minna Canth syntyi 19.3.1844. Kirjailija ja tasa-arvon puolustaja sai ensimmäisenä suomalaisnaisena oman liputuspäivän vuonna 2007, kuten Päivän Lehti kirjoitti tässä.
Kommentoi Facebookissa