OLYMPIALAISET Pekingin olympialaiset ovat ohi. Suomalaisittain kisat päättyivät kultahuumaan Leijonien voitettua historiallisen jääkiekon olympiakullan.
Urheilullisesti Pekingin kisat tarjosivat paljon hienoja hetkiä. Talviurheilu sai Kiinassa valtavasti näkyvyyttä.
Sitten ne negatiiviset asiat. Paikan päällä Pekingin olympialaisissa suuren urheilujuhlan tunne oli kaukana. Koronan takia niin sanottua oikeaa yleisöä ei Pekingissä kisapaikoille päässyt ja Zhangjiakoun alueella sijaitseva Chonglin hiihtokeskus oli kisojen aikana suljettu tavallisilta kansalaisilta.
Kiinan poliittinen kehityskin herätti keskustelua kisojen mielekkyydestä. Uiguurien sorto sekä sananvapauden kaventaminen mietitytti monia.
Kiina sai kisat 2015, kun Norja ei niitä halunnut järjestää. Hakijoina olivat lopulta vain Kiina ja Kazakstan ja Kiina päihitti Kazakstanin äänestyksessä lukemin 44-40.
Pekingin olympialaisissa käytettiin paljon vuoden 2008 kesäolympialaisten suorituspaikkoja. Kestävästä kehityksestä höpistiin, mutta talviurheilukeskukset piti kuitenkin pystyttää miljardeilla euroilla.
Ennen kisoja Zhangjiakoun hiihtokeskus piti keinolumettaa. Eihän kisapaikoilla olisi muuten ollut lunta.
Kiinalaisjärjestäjät ilmoittivat kisojen kustannuksiksi noin neljä miljardia dollaria. Todellisia lukuja tuskin saadaan ikinä julkisuuteen.
Sotshin 2014 olympialaiset olivat älyttömyydessään oma lukunsa. Niitä varten rakennettiin kaksi uutta kaupunkia ja kustannukset olivat kymmeniä miljardeja dollareita. Rakennushankkeista vastannut Vladimir Putinin lähipiiri veti myös sopivasti välistä.
Vuoden 2018 talviolympialaiset järjestettiin Etelä-Korean Pyeongchangissa. Siellä kisojen kustannukset olivat noin kahdeksan miljardia euroa.
Sotshin ja Pyeongchangin kisoilla on yhteisenä piirteenä, ettei niiden suorituspaikkoja käytetä talvilajien maailmancupeissa. Sama kohtaloa uhkaa Pekingin kisapaikkoja.
Pekingin kisoissa tunnelma paikan päällä oli absurdi, kun oikeaa yleisöä ei ollut. Mieleen tuli kysymys, mitä järkeä tällaisessa miljardeja maksaneessa touhussa oli.
Kiina tietysti halusi näyttää kansalaisilleen, että se kykenee järjestämään olympiakisat poikkeusoloissakin. Ja tärkeintähän oli, että kisat saataisiin esitettyä tv-katsojille. Olympialaisten tuottohan tulee kuitenkin mediaoikeusmaksuista ja sponsorituloista. Mutta kisat olisi voinut järjestää jossain muualla pienemmillä kustannuksilla.
Etelä-Korean kahdeksan miljardia maksaneet olympialaiset eivät nostaneet hiihtolajien tai jääkiekon suosiota maassa. Hiihdon ja mäkihypyn suorituspaikat Pyeongchangissa ovat turistikohde, jossa satunnaiset vierailijat pääsevät ihmettelemään taannoista kahden viikon urheilujuhlan paikkaa.
Kiinan osalta vastaavasta ollaan neljän vuoden päästä viisaampia. Olympialaisista jää muistoksi ainakin talviurheilun huvipuisto, mutta on toinen juttu, harrastetaanko siellä jatkossa enää talviurheilua.
Hebein provinssissa on kuivaa ja lunta siellä sataa harvoin hyytävästä viimasta huolimatta. Luonnollinen paikka talvilajien harrastamiselle Chongli ei ole.
Teksti Otto Palojärvi
Lue myös: Suomen olympiamitalisaalis odotettua parempi – tilanne ei silti ole hyvä
Kommentoi Facebookissa