TERVEYS Suomen Proteesimestareiden tilat Tampereen lähistöllä Pirkkalassa ovat täynnä kodinomaisia piirteitä. Seinillä olevat taulut ovat puhuttelevia, sohva pehmeä ja lasten leikkinurkkaus satuhahmoineen houkuttelevat vastaanottamaan myös asiakaskunnan pienimpiä vieraita.
– Tervetuloa toimintamme ytimeen. Täällä pyrimme luomaan ihmisille uuden arjen ensiaskeleet. Jos seinät osaisivat puhua, ne kertoisivat monenlaisia elämäntarinoita, yrittäjä Pekka Keski-Orvola luonnehtii.
Proteesiteknikko Pekka Keski-Orvola ajautui alalle mutkien kautta.
– Opiskelin aluksi kuntohoitajaksi ja työskentelin alalla vuoden. Kuitenkin jo nuoruudessa herännyt kiinnostus apuvälinetekniikkaan laittoi ammattihaaveet uusiksi.
Neljän opiskeluvuoden jälkeen Pekka hakeutui vieraan palvelukseen ja hankki 15 vuoden aikana vahvan kokemuspohjan kisällistä mestariksi -periaatteella.
– Proteesitekniikka on vahvaa käsityötä ja alan parhaimmat niksit kulkeutuvat niin sanotusti käsiparilta toiselle. Ja nyt kun vanha kaarti eläköityy, on vaarana, että heidän mukanaan menee paljon myös hyödyntämätöntä ammattitaitoa. Henkilökohtaisesti olen sitä mieltä, että tämä on osasyynä jopa siihen, että osaavasta henkilökunnasta tulee olemaan jatkossakin pula.
Korkean ammattitaidon paja
Omalla kohdallaan Pekka sanoo kuitenkin vaalivansa mestareiden viitoittamaa tietä.
– Olen ottanut talteen kaiken mahdollisen tietotaidon ja opetellut myös hyödyntämään niitä. Alan hopealanka on hyvin yksinkertainen. Tehdäkseen uusia nykyaikaisia ratkaisuja, täytyy hallita myös perusasiat, proteesiteknikko Keski-Orvola tietää kertoa.
Pekka Keski-Orvola aloitti itsenäisenä yrittäjänä reilut seitsemän vuotta sitten. Kuten monet muutkin, myös Pekka aloitti toiminnan kotinsa autotallista.
– Reilun vuoden ajan puuhastelin itsekseni, mutta kun työt lisääntyivät, edessä oli kunnollisten toimitilojen hankinta. Siitä lähtien neliöitä on kasvatettu ja henkilökuntaakin lisätty neljän ammattilaisen verran. Mutta tällä mennään hetkellä, sillä en tavoittele kuuta taivaalta. Pidän tärkeimpänä, että toiminta pysyy hallinnassa, ammattitaito korkealla ja palvelu yksilöllisenä.
Pekan kipparoima proteesipaja tunnetaan läpi Suomen, sillä maksusitoumuksia tulee yli kuudestakymmenestä eri kunnasta. Pohjoisin asiakas tulee Karigasniemeltä ja muutama proteesi on tehty myös Venäjälle.
– Panostus itänaapuriin on kuitenkin vähäinen, yksinomaan jo kielen takia. Mutta, ketään ei kuitenkaan käännytetä kynnykseltä takaisin. Kaikki ovat tasapuolisesti tervetulleita.
Asiakkaina myös taaperoikäisiä
Jokainen proteesipaja toimii ja työstää tuotteensa omalla tavallaan. Myös Pekka Keski-Orvola on luonut yritykselleen oman toimintalinjansa, jonka keskiössä on asiakaslähtöisyys.
– Proteesin tekeminen ei ole liukuhihnatyötä. Tällä alalla yhdistyvät tieto, taito ja inhimillisyys. Jokainen asiakas on ihminen ja jokaisen ihmisen taustalla on oma tarinansa. Niinpä meidän tulee kuunnella, ymmärtää ja kulkea rinnalla.
Pekan mukaan yhteistyö asiakkaan kanssa alkaa kohtaamisesta, jonka yhteydessä kartoitetaan tarpeet ja toiveet.
– Tämä on yksi tärkeimmistä ja usein myös haastavimmista vaiheista. Ihminen, joka on syystä tai toisesta menettänyt raajansa, ei ole välttämättä vielä edes hyväksynyt tapahtunutta. Niinpä meidän tulee rakentaa kelluvaan välitilaan vahvempi pohja ja luoda uskoa, että proteesin avulla toimintakyky voidaan palauttaa lähelle entistä ja tapauksesta riippuen jopa paremmaksi.
Proteesipajan asiakkaista valtaosa on keski-ikäisiä ja sen paremmalle puolelle ennättäneitä. Joukosta löytyy myös lapsia, joista pienimmät ovat alle vuoden ikäisiä. Myös proteesitarpeen aiheuttajat vaihtelevat.
– Osalla tarve on synnynnäinen ja toisilla tapaturman aiheuttama. Vanhemmilla, kuten yli seitsemänkymppisillä yleisimmät proteesitarpeen aiheuttajat ovat ääreisverenkierron sairaudet sekä diabetes.
Toimiva ja katseen kestävä
Proteesimestari Pekka Keski-Orvola vannoo proteesin teossa kipsin nimeen. Tekniikka kulkee omia latujaan, mutta materiaalina kipsiä ei voita mikään.
– Lisäksi jos kaikki tehdään kipsin kautta, myös kädentaidot pääsevät parhaiten oikeuksiinsa.
Raajaproteesin työstämisessä on useita eri vaiheita, jotka vaativat tekijältään kädentaitojen lisäksi myös tietämystä.
– Lähtökohtana on kevyt, toimiva ja katseen kestävä kokonaisuus. Proteesin valmistuksessa otamme mahdollisuuksien mukaan huomioon myös asiakkaan omat toiveet. Niinpä keskustelemme aluksi muun muassa proteesin käyttötarpeesta. On äärimmäisen tärkeää, että asiakkaalle voidaan räätälöidä proteesi, joka tukee hänen elämäänsä kaikilla sen eri osa-alueilla, Keski-Orvola selvittää.
Proteesimestareiden toimintamalliin kuuluu myös se, että asiakas saa proteesin niin sanotulla kertapysähdyksen taktiikalla.
– Valmistamme sen asiakkaan odotellessa. Kipsimallin kautta tapahtuva valmistus on nopea, kestävä ja tätä kautta myös hyvin asiakasystävällinen. Ja lisäksi kun työstäminen tapahtuu lasikuituvalutekniikalla, niin proteesi on myös jälkimuokattavissa.
”En tunne virka-aikoja”
Reilun 20 vuoden aikana Pekka on kokenut myös alan suurimmat muutokset.
– Proteesitekniikan näkyvin ja samalla myös tuntuvin muutos korostuu käyttäjäystävällisyyden lisääntymisessä. Nykypäivänä suurin osa proteeseista valmistetaan siten, että tyngän päälle on puettavissa silikoninen tai polyuretaanivalmisteinen tuppi. Tämä niin sanottu liner ennalta ehkäisee merkittävästi tyngän hiertymiä ja hankaumia. Samalla proteesista saadaan hyvin istuva ja myös kiinnitys puuttuvaan raajaan on helpompaa.
Apuvälineteknikko Pekka Keski-Orvolan proteesipaja on täyden palvelun talo, jossa valmistetaan hyvin yksilöllisiä ylä- ja alaraajaproteeseja.
– Muotit otetaan samassa paikassa missä holkitkin valmistetaan eli kaikki työvaiheet pyritään tekemään saman katon alla. Tämä on osoittautunut hyvin kustannustehokkaaksi ratkaisuksi, sillä tuote on täynnä pieniä, oman ammattitaitonsa vaativia yksityiskohtia. Kun kaikki pysyy omissa käsissä, pystymme vaalimaan myös laatua.
Täyden palvelun toimintaa tukee myös se, että proteesimestari Keski-Orvola on aina tavoitettavissa.
– En tunne virka-aikoja. Minulle saa soittaa kun siltä tuntuu. Pidän tärkeänä, että olen asiakkaiden lähellä auttamassa, tukemassa ja antamassa tarvittaessa myös neuvoja. En tee pelkästään uusia raajoja, vaan opetan myös käyttämään niitä, Pekka paljastaa hymyillen.
Urheiluproteesi luokitellaan harrastusvälineeksi
Apuvälineteknikko Pekka Keski-Orvola räätälöi raajaproteeseja moniin eri tarpeisiin. Lähtökohtana kuitenkin on, että jokaiselle tehdään alkuvaiheessa yksi käyttöproteesi.
– Ja yleensä noin vuoden kuluttua ensimmäisestä proteesista asiakkaalle on mahdollista valmistaa sairaanhoitopiiristä riippuen myös kylpyproteesi. Reisiamputoiduille kylpyjalka on kuitenkin harvinaisempi, sillä heille on olemassa niin sanottu proteesin päälle vedettävä suoja.
Pekan mukaan moni asiakas pärjää kuitenkin yhdellä käyttöproteesilla.
– Sen sijaan ne, joilla on moninaiset käyttötarpeet ja liikkuminen on muutenkin astetta aktiivisempaa, suosittelen erilaista varaproteesia. Esimerkkinä voin mainita erään jääkiekkovalmentajan, jolle on räätälöity luistimelle sopiva proteesi.
Moni varaproteesia miettivä voi törmätä kuitenkin yllätykseen, sillä maksusitoumusta ei yleensä myönnetä urheiluproteesille.
– Urheiluproteesi luokitellaan harrastusvälineeksi ja kuuluu tämän kautta sosiaalitoimen piiriin. Vaikka proteesille myönnettäisiinkin harkinnanvaraista tukea, niin loppu menee kuitenkin omasta pussista. Tilanne on täysin toinen, jos ammatiksi voidaan merkitä juoksija.
Kommentoi Facebookissa