SUOMI 100 Päivän Lehti kertoi jokin aika sitten sotaveteraani Uuno Vedenojan tarinan otsikolla Yhdeksän veljestä lähti rintamalle – ”Toimin komppanian hovimestarina”. Vedenojan veljeskatraasta kaksi kaatui ja viisi haavoittui. Veljien suuri lukumäärä palautti mieleen sotahistoriaa sivuavan klassikkoelokuvan, jossa viimeinen elossa oleva veli haetaan turvaan.
Normandian maihinnousu ja sen kesäkuun 6. päivä 1944 käynnistynyt Operaatio Overlord on sotahistorian suurin mereltä tullut valtaus. Verisimmät kamppailut käytiin Omaha Beachillä, jossa Yhdysvaltain 1. jalkaväkidivisioona menetti noin 5 000 sotilasta. Taistelu Normandiasta jatkui sen jälkeen vielä yli kaksi kuukautta.
Steven Spielbergin ohjaamassa elokuvassa Pelastakaa sotamies Ryan kolme perheen pojista on kaatunut, ja pääosaa esittävä Tom Hanks lähetetään hakemaan neljättä veljeä esittänyt Matt Damon turvaan. USA:n armeijalla oli periaatteena, että perheellä oli oikeus saada viimeinen elossa oleva poika kotiin.
Koko kylän miehet samassa osastossa
Elokuvalla on tietynlainen todellisuuspohja. Käsikirjoittaja Robert Rodat oli kuullut Yhdysvaltain sisällissodassa taistelleista kahdeksasta Burnettin veljeksestä, jotka kaatuivat etelävaltioiden puolesta. Hän halusi tuoda tarinan toiseen maailmansotaan.
Rodatin uumoillaan saaneen vaikutteita myös Nilandin veljeksiä koskeneesta operaatiosta. Heistä kolmen uskottiin kaatuneen, jolloin neljäs Frank Niland komennettiin takaisin kotiin. Myöhemmin kävi ilmi, että toinenkin veli Edward Niland selvisi hengissä japanilaisten vankileiriltä Burmasta.
Toisessa maailmansodassa taisteli 13 miljoonaa amerikkalaista. Siksi myös sattuma korjasi satoa. Neljä Borgströmin veljestä kaatui kuuden kuukauden aikana vuonna 1944, viisi Sullivanin poikaa puolestaan samana päivänä samassa paikassa, USS Juneaun upottua marraskuussa 1942.
Kylän miehet kaatuivat kerralla
Talvisodassa myös Suomi oli laittanut usein saman pitäjän pojat samaan osastoon, jolloin pahimmissa paikoissa lähes koko kylän miehet saattoivat kaatua.
Jatkosodassa periaatetta muutettiin, mutta silti monta perhettä menetti kaikki poikansa. VTT Markku Jokisipilä pyrki selvittämään asiaa aikoinaan Turun Sanomien kolumnissaan, sota-arkistosta ei koottua tietoa löydy.
Rengosta löytyy muistokivi neljälle Niemisen veljekselle, jotka kaatuivat vuosina 1940–1941. Salossa puolestaan Topulin talon lähellä oleva muistokivi kehottaa: ”Ohikulkija, pysähdy ja ajattele.” Talon neljä Lehtisen poikaa sekä vävy kuolivat isänmaan puolesta.
Jokisipilä kertoo, että Nummi-Pusulasta löytyisi muistokivi viidelle kaatuneelle veljekselle. Hän uskoo neljän kaatuneen veljessarjoja olleen ainakin viisi. Viimeisen veljen pelastamisen periaatetta ei Suomessa ollut virallisesti – epävirallisesti kylläkin.
Esimerkiksi Maskussa on Lietsalantiellä reserviläisten kunnostama ja ylläpitämä Varjosen veljesten muistokivi. Kun neljä veljestä oli kaatunut ja kaksi haavoittunut, niin seitsemäs veli otettiin pois rintamalta.
Teoksessa Sata sotakohtaloa kerrotaan Salokorven veljeksistä. Viidestä veljeksestä kolme kaatui, neljännen haavoittuneen ei olisi täytynyt lähteä jatkosotaan, mutta päätti lähteä ja kaatui. Viides vapautettiin palveluksesta aliupseerikoulun aikana, annettu uhri oli jo riittävä.
Onko yksitoista veljestä ennätys?
Onnekkaampi kohtalo oli parkanolaisella Kuirinlahden perheellä, josta peräti 11 veljestä sekä vävy osallistuivat talvi- ja jatkosotaan, sisar lottana. Veljien nimet olivat Juho, Kaarlo, Toivo, Eino, Oiva, Arvo, Lauri, Paavo, Sulo, Martti ja Veli Kuirinlahti.
Vapaussoturi-lehden kertoman mukaan Arvo toimi kotitalon isäntänä. Jatkosodan alkuun mennessä avioituneita miehistä oli neljä, heistä Kaarlolla oli jo itselläänkin seitsemän lasta.
Veljeksistä ainoastaan kersantti Paavo Kuirinlahti kaatui kannaksella heinäkuussa 1942. Näin kertoo JR 15:n sotapäiväkirja:
”22.7.1942, kello 16:40: III Pataljoona ilmoitti puhelimitse:
Jalkaväen tuli vähäistä. Kello 11:45–15:15 välillä ampui vihollinen tykistöllä 19 kranaattia takamaastoon, joista 1 kranaatti Palkealaan ja 2 ruutuun 570. Toinen näistä räjähti puussa ja haavoitti ulkona korsun edustalla romaania lukenutta lääkintäkersantti Kuirinlahtea, joka sai sirpaleita oikealle puolelle ruumiiseen ja oikean jalan mennessä reidestä poikki (Klo 12:10).”
Kesäkuussa 2004 Parkanon sotaveteraanit pystyttivät muistomerkin veljesten kotitalon pihalle.
Lue myös: Yhdeksän veljestä lähti rintamalle – ”Toimin komppanian hovimestarina”
Kommentoi Facebookissa