Pelkäätkö riskiä sairastua sydäninfarktiin? – Tee nettitesti suomalaisella laskurilla

Tutkimusten mukaan suomalaisen väestön sydän- ja verisuonitautiriski oli varsin hyvää eurooppalaista keskitasoa.

Tutkimusten mukaan suomalaisen väestön sydän- ja verisuonitautiriski oli varsin hyvää eurooppalaista keskitasoa. (Kuva Fotolia)

Uusi algoritmi arvioi riskiä sairastua sydäninfarktiin tai vakavaan aivoverenkiertohäiriöön.

TERVEYS Sydän- ja verisuonitaudit aiheuttavat noin puolet työikäisten suomalaisten kuolemista. Niistä johtuva kuolleisuus on laskenut vuosikymmenten aikana, mutta ne ovat edelleen suurin yksittäinen kuolinsyy Suomessa ja Euroopassa. Terveelliset elämäntavat ja tehostunut lääkehoito ovat tärkeimpiä keinoja taudin ehkäisyssä ja hoidossa.

Euroopan kardiologinen seura – European Society of Cardiology – on julkaissut uudet sydän- ja verisuonitautien riskinarviotaulukot. SCORE2 on parannus edelliseen SCORE-algoritmiin, joka on ollut laajasti käytössä Euroopassa. Alkuperäinen algoritmi arvioi vain henkilön riskiä kuolla sydän- ja verisuonitauteihin, uusi arvioi myös riskiä sairastua sydän- ja verisuonitautiin kymmenen vuoden sisällä.

Algoritmi arvioi riskin 40–69-vuotiaalle henkilölle, joilla ei ole aikaisemmin todettu sydän- ja verisuonitautia eikä diabetesta. Riskinarviointi tapahtuu sukupuolen, iän, tupakoinnin, verenpaineen, kolesterolitason ja asuinmaan perusteella. Euroopan maiden luokittelussa Suomi kuuluu kohtalaisen sydän- ja verisuonitautiriskin maihin.

Nyt julkaistu riskialgoritmi perustuu lähes 700 000 henkilön seurantatietoihin kolmestatoista Euroopan maasta ja yli kymmenen miljoonan ihmisen aineistosta laskettuihin ilmaantuvuuslukuihin. THL:n tutkijat, maan laajuinen sydän- ja verisuonitautirekisteri sekä FINRISKI-tutkimuksen väestöaineistot olivat projektissa merkittävässä asemassa.

Juttuvinkki: Suomalaiset syövät liikaa kovaa rasvaa – yli puolella on korkea kolesteroli

– Terveydenhuollon ammattilaiset voivat hyödyntää SCORE- riskinarviotaulukoita sydän- ja verisuonitautien ehkäisyssä, erityisesti elintapamuutosten ja lääkityksen tarpeen arvioinnissa henkilöillä, joilla ei ole todettua valtimotautia. Jos henkilöllä on jo todettu sydän- ja verisuonitauti tai diabetes, tulee sairauden pahenemista ehkäistä erityisen tehokkaasti, kertoo THL:n tutkimusprofessori Pekka Jousilahti.

Suomessa on jo yli kymmenen vuoden ajan ollut käytössä THL:n FINRISKI-laskuri, jonka avulla sekä terveydenhuollon ammattilaiset että kansalaiset voivat kartoittaa riskiä sairastua sydäninfarktiin tai vakavaan aivoverenkiertohäiriöön.

FINRISKI-laskuri perustuu suomalaiseen tutkimusaineistoon ja rekisteriseurantaan. Laskuri päivitettiin viime vuoden lopulla.

– Suomalaisten kannattaa käyttää kotimaista laskuria, joka on kehitetty Suomen olosuhteisiin. FINRISKI-laskuri on myös monipuolisempi, koska se huomioi sukurasituksen merkityksen tautiriskiin, toteaa Pekka Jousilahti.

FINRISKI-laskuria on helppo käyttää netissä. Laskuriin täytetään henkilön tiedot, minkä jälkeen se kertoo prosentteina todennäköisyyden sairastua sydän- ja verisuonitautiin kymmenen vuoden sisällä.

– Mielenkiintoinen havainto oli, että SCORE2-tutkimuksessa suomalaisen väestön sydän- ja verisuonitautiriski oli varsin hyvää eurooppalaista keskitasoa. Parantamisen varaa on toki edelleen. Uusi algoritmi on tärkeä, koska se parantaa näiden sairauksien riskinarviointia ja hoidon kohdentamista, kommentoi projektissa mukana ollut THL:n tutkimusprofessori Veikko Salomaa.

Lue myös: Sydäninfarktin pysäyttämä Esko on miljoonien kilometrien mies – ”Kolmipyörän keulassa jytisee kasikone”

Kommentoi Facebookissa