Perhetragedian kautta kotitilan isännäksi – ”Palkkatyö vaihtui lennosta tilanpitoon”

Riku Kurki isännöi kotitilaansa luottavaisin mielin. – Olen sen verran kovissa haasteissa pyöritelty mies, etten hätkähdä enää vähästä.

Riku Kurki isännöi kotitilaansa luottavaisin mielin. – Olen sen verran kovissa haasteissa pyöritelty mies, etten hätkähdä enää vähästä. (Kuva Anne Anttila)

Riku Kurki menetti isänsä kesken navetan rakennusprojektin.

MAATALOUS Jalasjärvellä 70 lypsävän maidontuotantotilaa isännöivä Riku Kurki sanoo olevansa vastoinkäymisten karaisema mies.

– Enää en pienistä hätkähdä. Isän äkillinen kuolema ja siitä seurannut suru ja byrokraattinen jälkipyykki laittoivat kaiken uusiksi. Siinä kysyttiin miestä ja mieltä, mutta tässä sitä kuitenkin ollaan, Riku kuvailee.

Riku sanoo kotitilansa sukupolvenvaihdoksen olevan edelleen kesken.

– Jos kaikki sujuu luontevasti, ostan loput tilasta kuluvan vuoden aikana. Matkassa on ollut paljon mutkia ja hirveä paperisota. Yksinomaan kuolinpesän purkaminen kesti puoli vuotta.

Agrologiksi (AMK) kouluttautunut Riku sanoo jo vuosien ajan valmistautuneensa kapulan vaihtoon.

– Sukupolvenvaihdos ei ollut vielä ajankohtainen, sillä isäni oli vasta viisikymppinen. Peltoa oli kuitenkin yli oman tarpeen, joten tein isäni kanssa maakaupat, vuokrasin hieman lisää ja perustin oman tilan. Ajatus oli, että luotsaisimme kahta erillistä tilaa, mutta tekisimme töitä yhdessä ja yhteisillä koneilla.

Isäntäpari Riku Kurki ja Johanna Salo sanovat töiden helpottuneen myös uuden robottipihaton myötä. Myös Otto-koira viihtyy tilavan navetan valoisilla käytävillä.
Isäntäpari Riku Kurki ja Johanna Salo sanovat töiden helpottuneen myös uuden robottipihaton myötä. Myös Otto-koira viihtyy tilavan navetan valoisilla käytävillä. (Kuva Anne Anttila)

Äkkipysähdys ja uusi alku

Vuoden 2016 alkupuolella Riku oli vielä palkkatöissä Maito-Suomella, mutta tulevaisuus oli kuitenkin selvä; Hän osti navettaa varten tontin ja tarvittavat liittymät sekä hankki ympäristöluvan rakentamista varten. Tietotaitoa projektiin antoi Rikun isä.

– Hommat etenivät rivakasti. Pohjatyöt oli tehty ja rakennustöiden oli määrä käynnistyä heti toukotöiden jälkeen. Toukokuun alussa isä kuitenkin sairastui ja kuoli yllättäen muutamaa päivää myöhemmin. Elämä pysähtyi kaikilta osin kuin seinään. Irtisanouduin heti palkkatyöstäni ja keskityin tilanpitoon.

Surusta huolimatta Riku päätti viedä rakennusprojektin loppuun. Työ toimi terapiana ja navetta nousi ripeästi. Myös vuoden 2017 toukokuussa tapahtunut käyttöönotto tapahtui vauhdilla.

– Aamulla tehtiin lypsyosaston lopputarkastus ja heti seuraavana aamuna jo lypsettiin. Jopa asemalypsyyn tottuneet vanhat rouvat hyväksyivät robotin, Riku kertaa.

Riku ja tilan tuleva emäntä Johanna Salo ovat nykyaikaistaneet kokonaisuuden helppohoitoiseksi ja kustannustehokkaaksi.
Riku ja tilan tuleva emäntä Johanna Salo ovat nykyaikaistaneet kokonaisuuden helppohoitoiseksi ja kustannustehokkaaksi. (Kuva Anne Anttila)

”Kaikki on tarkkaan harkittu”

Kurjen yhden robotin lypsypihatossa on paikat 70 lehmälle, mutta lypsyssä on tällä hetkellä 59. Entinen 48-paikkainen kylmäpihatto on muutettu nuorkarjan käyttöön. Kokonaisuus on Rikun mukaan toimiva, helppohoitoinen ja kustannustehokas.

– Pihatto on suunniteltu yhden ihmisen työpaikaksi ja kaikki on kilpailutettu. Euro on toiminut hyvänä konsulttina, joten navettaan ei ole hankittu mitään turhaa.

Työt tehdään Rikun mukaan mahdollisimman pitkälle koneellisesti.

– Ape jaetaan suoraan vaunusta ja jykevällä ritilälattialla voi ajaa vaikka traktorilla. Lisäksi tietynlaisilla rakenteellisilla ratkaisuilla helpotetaan myös eläinten hakua.

Riku ja tilan tuleva emäntä Johanna Salo ovat tyytyväisiä tekemiinsä ratkaisuihin. Uusien tilojen myötä myös eläinten hyvinvointi saatiin nostettua aivan uudelle tasolle.

– Tästä on hyvä jatkaa myös karjanjalostustyötä.

Isäntäparin mukaan nykyaikaan suunniteltua navettaa on tarvittaessa jopa helppo laajentaa.

– Tässä vaiheessa mennään kuitenkin tällä määrällä ja näillä askelmerkeillä, sillä seuraavaksi keskitymme peltoviljelyyn ja sen tehostamiseen. Tarkoituksena on lisätä valkuaiskasvien, kuten apilan ja herneen viljelyä.

Kommentoi Facebookissa