TERVEYS Sosioekonomisen aseman mukainen eriarvoisuus näkyy väestössä myös monilla terveyden mittareilla tarkasteltuna. Matalasti koulutettujen ja pienituloisten elinajanodote on selvästi lyhyempi kuin korkeasti koulutettujen ja hyvätuloisten. Samoin kuolleisuudessa nähdään vastaavanlaisia eroja sosioekonomisen aseman mukaan: matalasti koulutettujen ja pienituloisten kuolleisuus on suurempaa.
Erot näkyvät myös perinteisissä kroonisten kansantautien riskitekijöissä. Näitä ovat lihavuus, tupakointi, korkea verenpaine ja kohonnut kolesteroli. Väestöryhmien väliset erot eivät ole hävinneet, vaikka suomalaisten tupakointi, korkea verenpaine ja korkea kolesteroli ovat vähentyneet viimeisten vuosikymmenten aikana. Toisaalta samalla lihavuus on yleistynyt.
– Yksilötasolla elämäntapamuutosten tekeminen vaatii motivaatiota ja onnistuu usein parhaiten, kun oma elämäntilanne on suotuisa, kertoo THL:n erikoistutkija Laura Paalanen.
Riskitekijöillä on taipumus kerääntyä samoille henkilöille, koska useiden riskitekijöiden taustalla vaikuttavat samat elintavat, kuten liikunta ja ravitsemus. Mitä useampi riskitekijä henkilöllä on, sitä suurempi on myös hänen todennäköisyytensä sairastua esimerkiksi sydän- ja verisuonitauteihin.
Tällä taas voi olla altistava vaikutus muille taudeille. Esimerkiksi koronataudissa suurella osalla tehohoitoon joutuneista on ollut yksi tai useampi pitkäaikaissairaus, kuten sydän- ja verisuonitauti tai diabetes.
– Esimerkiksi kipinä tupakoinnin lopettamiseen saattaa syttyä, kun perheeseen on syntymässä esikoinen. Toisaalta jos elämäntilanne on kuormittava, ei ylimääräisiä voimavaroja ja innostusta muutokseen tai uusien tottumusten ylläpitämiseen ole helppoa löytää, Paalanen jatkaa.
Lihavuus, tupakointi, korkea verenpaine ja kohonnut kolesteroli ovat Suomessa yleisimpiä matalasti koulutetuilla miehillä. Vuonna 2017 matalasti koulutetuista miehistä 28 prosentilla oli kolme tai neljä riskitekijää, kun vastaava osuus korkeasti koulutetuilla oli vain 13 prosenttia. Naisilla ero oli hieman pienempi, 19 prosenttia ja 11 prosenttia.
Yleisin yksittäinen riskitekijä sekä miehillä että naisilla oli kohonnut kolesteroli. Kahden riskitekijän yhdistelmistä miehillä sekä naisilla yleisin oli kohonnut kolesteroli ja korkea verenpaine. Kolmen riskitekijän yhdistelmissä mukaan tuli myös lihavuus.
Jos riskitekijät vähentyisivät erityisesti matalasti koulutetuilla niin, että heidän tilanteensa olisi lähempänä keskiasteen tai korkea-asteen koulutuksen saaneita, kroonisten kansantautien tilanne Suomessa paranisi selvästi. Terveyden edistämisen toimia kannattaakin kohdistaa väestöryhmiin, joissa riskitekijät ovat keskimääräistä yleisempiä. Terveyserojen kaventaminen on kuitenkin osoittautunut vaikeaksi tehtäväksi.
Rakenteelliset keinot vaativat yksilöltä vähemmän, ja esimerkkejä hyvinvointi- ja terveyserojen kaventamistoimista löytyykin paljon.
– Tällaisia ovat lapsilla ja nuorilla muun muassa rokotusohjelma ja ilmainen kouluruoka sekä kaikenikäisillä mahdollisuus asioida edullisesti tai maksutta omalla terveysasemalla, Paalanen sanoo.
Myös verotuksen keinoin voidaan vaikuttaa väestön elintapoihin.
Lue myös: Hätkähdyttävä tutkimustulos – köyhän perheen lapsilla on suurempi riski kuolla syöpään
Kommentoi Facebookissa