LIIKENNETURVALLISUUS Kesäilta, pitkä suora tie, ei muuta liikennettä. Suotuisat olosuhteet voivat houkuttaa ottamaan autosta tehot irti, vaikka liikennesäännöt eivät sitä sallisi.
LähiTapiolan teettämässä Arjen katsaus -kyselyssä selvitettiin, miten suomalaiset yleisesti suhtautuvat autojen enimmäisnopeuksiin. Enemmistö vastaajista eli 72 prosenttia ei ylipäätään näe mitään syytä sille, miksi autolla – pois lukien hälytysajoneuvot – pitää voida ajaa esimerkiksi 170 km/h.
Sallivimmin suomalaiset suhtautuvatkin ylinopeuden ajamiseen hätätilanteessa. Kyselyn vastaajista puolet on ainakin jokseenkin samaa mieltä sen väittämän kanssa, että autolla pitää voida ajaa yli nopeusrajoitusten, koska hätätilanteessa voi olla tarve ajaa kovaa. Vain viidennes vastaajista on sitä mieltä, että autolla pitää voida ajaa yli nopeusrajoitusten, jotta kuljettaja voi joskus esimerkiksi suoralla tiellä tai suljetulla ajorajalla kokeilla omia rajojaan.
– On ymmärrettävää, että monia ihmetyttää, miksi autolla ylipäätään voi ajaa jopa 200 km/h, kun Suomessa suurin sallitus nopeus on moottoritielle 120 km/h kesäaikaan. Suomen automarkkina on kuitenkin pieni, ja autot valmistetaan laajemman alueen tarpeisiin. Esimerkiksi Saksan Autobahnilla ajetaan usein 150-200 km/h, ja hetkittäin jopa yli 200 km/h, eli autot on rakennettu kestämään tällaisia nopeuksia, sanoo LähiTapiolan liikenneturvallisuudesta ja autopalveluista vastaava johtaja Tapani Alaviiri.
Kyselyn mukaan lähes puolet eli 48 prosenttia suomalaisista on valmis rajoittamaan autojen enimmäisnopeuksia teknisesti, jotta ihmiset eivät kaahailisi. Vastaajista 16 prosenttia on tästä täysin samaa mieltä ja runsaat 30 prosenttia jokseenkin samaa mieltä. Vastaajista 44 prosentille muutos ei kävisi.
Alaviiri huomauttaa, että EU-tasolla on jo tehty tämän suuntainen päätös, sillä kesästä 2024 lähtien myytävissä uusissa henkilöautoissa tulee olla pakollisena varusteena älykäs nopeusavustin, niin sanottu ISA-järjestelmä. Se ei kuitenkaan tule tekemään tehtaalta valmistuvista autoista hitaampia, vaan viestii kuljettajalle, jos tämä ajaa ylinopeutta. Autonvalmistajat voivat toteuttaa järjestelmän esimerkiksi äänimerkillä, värinällä tai kaasupolkimen liikkeellä.
– Kuljettajaa avustavat järjestelmät, kuten kaistavahti, hätäjarrutustoiminto ja liiketutkat, ovat lisänneet liikenneturvallisuutta, ja niin tulee toivottavasti tekemään myös tämä nopeusavustin. On kuitenkin hyvä huomata, että kuljettaja voi aina ohittaa tekniikan antamat signaalit tai kytkeä järjestelmät kokonaan pois päältä.
Poiskytkentä on myös turvallisuustekijä, koska teknologia ei voi aina havainnoida oikein ajoympäristöä, kuten lumisia liikennemerkkejä. Varsinaisia nopeusrajoittimia on jo pitkään käytetty esimerkiksi raskaassa ammattiliikenteessä. Myös esimerkiksi mönkijöiden ja mopojen nopeutta tai tehoa on rajoitettu teknisillä ratkaisuilla.
Arjen katsaus -kyselyyn vastasi 6.–16.1.2023 välisenä aikana 1043 suomalaista. He edustavat maamme 18 vuotta täyttänyttä väestöä, Ahvenanmaalla asuvia lukuun ottamatta. Kyselyn toteutti Kantar Public. Tulosten tilastollinen virhemarginaali on noin 3,1 prosenttiyksikköä.
Lue myös: Pyöräilykausi on pääsemässä vauhtiin – touko- ja kesäkuussa sattuu eniten vapaa-ajan tapaturmia
Kommentoi Facebookissa