NAALI Vuonna 2025 Fennoskandiassa eli Suomen, Ruotsin ja Norjan tunturialueilla todettiin 97 naalipentuetta ja arvio naalin populaatiokooksi on 526 aikuista yksilöä. Arvio on hieman pienempi kuin edellisen vuoden arvio.
Pitkällä aikavälillä naalikanta on jatkanut vahvistumistaan. Suojelutoimet, kuten tukiruokinta ja geneettisen monimuotoisuuden vahvistaminen, ovat ratkaisevan tärkeitä, jotta äärimmäisen uhanalainen naali voisi elpyä.
Tuore pohjoismainen raportti kertoo, että pentueista oli 56 Ruotsissa, 38 Norjassa ja kolme Suomessa. Viiden viime vuoden aikana on löydetty yhteensä noin 600 pentuetta, mikä osoittaa, että naalikanta on toipunut merkittävästi 2000-luvun alun kriittisestä tilanteesta, jolloin Fennoskandiassa eli vain 40–60 yksilöä.
Mallinnuksen perusteella arvioitu populaatiokoko vuonna 2025 on 526 aikuista yksilöä, mikä on hieman pienempi kuin vuoden 2024 arvio 582 yksilöä. Kannan kasvu on hidastunut erityisesti eteläisemmissä osapopulaatioissa. Tulos ei kuitenkaan merkitse suurta todellista kannan laskua, vaan se liittyy ainakin osittain mallinnuksen rajoitteisiin.
Naalin lisääntymismenestys riippuu myyrien ja sopulien määrästä. Vuonna 2025 pikkujyrsijöitä oli monin paikoin vähän. Poikkeuksellisen sateinen talvi haittasi pikkujyrsijöiden ravinnonsaantia ja vähensi niiden lisääntymismenestystä erityisesti Keski-Norjassa. Pikkujyrsijöiden vähäinen määrä oli suurin syy sille, että naalipentueiden määrä laski merkittävästi viime vuoden 139 pentueesta.
– Naalien pesinnän onnistuminen myös huonoina pikkujyrsijävuosina osoittaa, että tukiruokinta ja muut suojelutoimet ovat ratkaisevia kannan elpymiselle. Ilman niitä naalikanta ei olisi kasvanut nykyiselle tasolle, toteaa Metsähallituksen Luontopalveluiden luonnonsuojelun erityisasiantuntija Jukka Ikonen.
Naalikannan kasvu näyttää tasaantuneen erityisesti levinneisyysalueen eteläosissa, mikä johtuu pääosin huonommasta pikkujyrsijätilanteesta, kun taas pohjoisimmissa osapopulaatioissa hidas kasvu jatkuu. Suomessa naalit ovat pesineet onnistuneesti neljänä vuotena peräkkäin, mikä osaltaan vahvistaa pohjoisia osapopulaatioita. Pentueita rekisteröitiin eniten Ruotsin ja Norjan raja-alueilla.
Tuore geneettinen kartoitus paljastaa, että naalikannan kasvusta huolimatta sisäsiittoisuus lisääntyy useissa osapopulaatioissa. Se heikentää lisääntymismenestystä ja aikuisten naalien selviytymistä.
Vaikka Fennoskandian naalikanta on kasvanut merkittävästi viime vuosikymmeninä, se on edelleen kaukana elinvoimaisesta. Suojelutoimet, kuten tukiruokinta, kettujen poistaminen, tarhakasvatettujen naalien istutukset ja sisäsiittoisuuden vähentäminen, ovat välttämättömiä, jotta kanta jatkaa elpymistään.
Metsähallitus vastaa naalin suojelusta Suomessa. WWF Suomi on rahoittanut naalien lisäruokintaa Suomen tunturialueilla useiden vuosien ajan sekä mahdollistanut naalien riistakameraseurannan ruokinta-automaateilla. Lisäksi WWF vetää Suomen naalityöryhmää.
– Monelle retkeilijälle ja kalastajalle on yllätys, että tunturialueelle jätetyt maatuvat ruokajätteet tai kalanperkeet voivat olla haitallisia naalille, sillä sen kilpailija kettu hyödyntää tehokkaasti ravinnokseen ihmisen jälkeensä jättämät jätteet, kertoo WWF:n ohjelmajohtaja Petteri Tolvanen.
Suomen, Ruotsin ja Norjan yhteistä naalikantaa on seurattu vuosittain valtioiden rajat ylittävänä yhteistyönä vuodesta 2022 alkaen.
Lue myös: Rauhoitetuille lajeille uudet arvot – naalin rahallinen arvo on peräti 17 656 euroa
Kommentoi Facebookissa