PAKKOPALAUTUKSET Poliisin tänä vuonna palauttamista noin 1 540 ulkomaalaisesta henkilöstä lähes neljännes eli 350 on palautettu saattamalla. Saattamalla palautettujen suhteellinen määrä on lisääntynyt parin viime vuoden aikana. Ennen vuotta 2015 saattamalla palautettujen määrä jäi vuosittain reilusti alle 20 prosentin.
Vuonna 2017 poliisi palautti kaikkiaan noin 2 600 palautuspäätöksen saanutta ulkomaalaista, joista saatettuna palautettiin noin 550. Saatettuja palautuksia on lisännyt kielteisen turvapaikkapäätöksen saaneiden lukumäärän lisääntyminen.
Suomeen turvapaikanhakijoina alun perin tulleita palautetaan palautuspäätöksen perusteella sekä kotimaahan että toiseen EU-maahan niin sanotun Dublin-asetuksen nojalla.
– Kolme tai neljä vuotta sitten turvapaikanhakijana maahan tulleet kielteisen päätöksen saaneet eivät ole kovin halukkaita palaamaan kotimaahansa, ja palautustilanteissa tämä näkyy yhä useammin palautuksen vastustuksena tai viranomaisten pakoiluna ennen palautusta, poliisijohtaja Sanna Heikinheimo Poliisihallituksesta sanoo.
Heikinheimon mukaan valtaosa poliisin palautuksista tapahtuu kuitenkin edelleen valvottuna. Silloin poliisin tehtävänä on varmistaa, että henkilö menee lentokoneeseen tai laivaan. Normaali poliisin saattopartio koostuu kahdesta saattajasta.
Saattoon päädytään yleensä palautettavan oman käytöksen tai palautettavan aiemmin tekemien rikosten tai muun turvallisuusuhan perusteella riippumatta siitä, onko palautettava tullut Suomeen alun perin turistina vai turvapaikanhakijana.
– Tänä päivänä yhä useammin poliisi joutuu asettamaan kolme tai jopa useampia saattajia yhtä palautettavaa kohden. Useampia saattajia tarvitaan, jos palautuskohde on kaukana tai jos palautettava on haastava, poliisitarkastaja Mia Poutanen Poliisihallituksesta kertoo.
Palautettavan käytöksen takia palautusta ei kuitenkaan jätetä toteuttamatta vaan se siirtyy. Jos palautusta ei voida tehdä normaalilla reittilennolla, poliisi voi varata tilauslentokoneen tai osallistua Euroopan raja- ja merivartiolaitoksen organisoimaan yhteiseurooppalaiseen tilauspalautuslentoon.
Poliisi on kirjannut kuluvana vuonna kolmisenkymmentä rikosilmoitusta poliisiin saattotehtävällä kohdistuneesta virkamiehen väkivaltaisesta vastustamisesta, virkamiehen vastustamisesta tai haitanteosta.
– Ne, joilla ei ole lain mukaan oikeutta oleskella Suomessa, palautetaan. Tämä tehdään riippumatta siitä, minkä vuoksi palautuspäätöksen saanut on alun perin tullut Suomeen. Jos ilmenee peruste palautuksen keskeytykselle, poliisi keskeyttää palautuksen, poliisijohtaja Heikinheimo sanoo.
Ensisijainen palautusmuoto on aina vapaaehtoinen paluu ja avustettu vapaaehtoinen paluu, mikäli palautuspäätöksen saanut on siihen lain mukaan oikeutettu. Palautuspäätöksen saaneita palautetaan yleensä siinä järjestyksessä, kun palautuspäätöksiä tulee. Poliisihallitus on kuitenkin ohjannut poliisilaitoksia priorisoimaan palautusten täytäntöönpanossa niin sanottuja riskihenkilöitä.
Poutasen mukaan kiireellisesti palautetaan henkilöt, joista arvioidaan olevan vaaraa sisäiselle turvallisuudelle tai jotka tekevät täällä rikoksia.
– Aina poliisi ei kuitenkaan pysty vaikuttamaan siihen, onnistuuko riskihenkilön palautus vai ei. Vastaanottavalla maalla on keskeinen rooli palautusten onnistumisessa, Poutanen sanoo.
Lue myös: Puhemies puuttui palautuskohuun – ”Syytös viranomaisen väärästä toiminnasta on helppo heittää”
Kommentoi Facebookissa