POLIISI Poliisille ilmoitettiin viime vuonna 795 055 rikosta, mikä on runsas 27 000 vähemmän kuin edellisenä vuonna. Hälytystehtäviä poliisi sai hoidettavakseen 1 062 930 kappaletta eli runsas 7 600 enemmän edelliseen vuoteen nähden.
Poliisiylijohtaja Seppo Kolehmaisen mukaan poliisi selvisi viime vuodesta hyvin, kun otetaan huomioon, että poliisin tehtävät ja sen saamat määrärahat eivät hänen mukaansa ole tasapainossa.
– Yhteiskunta viime kädessä määrittää viranomaisten tehtävät ja voimavarat. Tätä arviointia tehdään parhaillaan muun muassa sisäministeriössä ja eduskunnassa. Rikostorjunnan ohella keskustelua herättävät erityisesti toimintavalmiusajat hälytystehtävissä. Myös panostuksia ennalta estävään työhön ja valvontaan kaivataan, Kolehmainen sanoo.
Poliisin keskeisimpänä tehtävänä ovat toiminnan ja talouden yhteensovittaminen. Haasteina ovat muun muassa vähenevät resurssit, toimintaympäristön muutokset sekä uudet lainsäädännöstä johtuvat velvoitteet.
Poliisin näkyvyys ja kyvykkyys arjen turvallisuuden tuottajana olisi Kolehmaisen mukaan mahdollista taata valtion taloudessa suhteellisen pienin lisäpanoksin.
– Yhteiskunnalle olisi paljon edullisempaa ehkäistä rikokset ja järjestyshäiriöt ennakolta, ettei niitä tarvitse kalliisti jälkikäteen tutkia. Kysymys on viime kädessä yhteiskuntarauhan ylläpidosta, ei poliisin omista tarpeista. Turvallisuus kun on jokaisen kansalaisen oikeus, hän sanoo.
Poliisi keskittää voimavaransa
Kaikkien rikoslakirikosten määrä kasvoi hieman edellisestä vuodesta. Suuri osa kasvusta selittyy liikennerikosten määrän lisääntymisellä.
Poliisille ilmoitettiin aiempaa vähemmän rikoslakirikoksia kun pois luetaan liikenne. Tämä määrä on ollut laskusuunnassa jo useamman vuoden. Vuoteen 2008 verrattuna näitä rikoksia ilmoitetaan lähes 20 prosenttia vähemmän.
Tämä ei välttämättä kerro rikosten todellisesta vähenemisestä vaan ilmoitettujen rikosten määrään voi vaikuttaa myös ilmoitusherkkyyden väheneminen. Osasyynä voi olla myös kansalaisten kokemus siitä, ettei poliisi ehdi tutkimaan kaikkia rikoksia, joten ilmoitusta ei jätetä.
Poliisiylijohtajan mukaan on rehellistä todeta, että poliisi joutuu nykyisessä resurssitilanteessaan priorisoimaan osin voimakkaasti.
– Poliisi keskittää voimavaransa erityisesti vakaviin henkeä ja terveyttä uhkaaviin rikoksiin sekä kiireellisiin hälytystehtäviin. Tämä on aina pois jostain muualta ja näyttäytyy vaikkapa pidempinä tutkinta-aikoina, vähenevinä silminä paljastavan tutkinnan maailmassa tai yhä harvemmin näkyvinä poliisiautoina ihmisten arjessa, Seppo Kolehmainen sanoo.
Asuntomurtoja enemmän, väkivaltaa vähemmän
Omaisuusrikoksista kirjattujen ilmoitusten määrä jatkaa laskuaan. Niitä ilmoitettiin viime vuoden aikana lähes kolme prosenttia edellisvuotta vähemmän. Asuntomurroista tehtiin ilmoituksia miltei 27 prosenttia enemmän kuin edellisvuonna.
Sen sijaan vapaa-ajan asuntoon, liikkeeseen tai moottoriajoneuvoon kohdistuneista murroista ilmoitettiin aiempaa vähemmän. Myös poliisin tietoon tulleiden talousrikosten määrä väheni yli 19 prosenttia.
Väkivaltarikoksia yhteensä ilmoitettiin hieman vähemmän kuin vuonna 2017. Yli puolet pahoinpitelyistä tapahtui yksityisellä paikalla. Pahoinpitelyt yleisellä paikalla ovat vähentyneet noin kolme prosenttia. Sen sijaan yksityisillä paikoilla tapahtuneet pahoinpitelyt lisääntyivät lähes saman verran. Myös törkeitä pahoinpitelyjä kirjattiin edellisvuotta enemmän.
Pahoinpitelyrikosten selvitysprosentti huonontui verrattuna viime vuoteen. Näiden rikosten selvitystaso on ollut korkea ja vuoden 2018 toteuma oli lähes 64 prosenttia. Taso on kuitenkin laskenut jo useamman vuoden ajan. Vuonna 2014 pahoinpitelyrikoksista selvitettiin lähes kolme neljästä.
Yhä nuoremmat kiinni huumeista
Huumausainerikoksia tuli poliisin tietoon noin yhdeksän prosenttia enemmän kuin edellisenä vuonna. Näistä suurin osa on huumausaineen käyttörikoksia. Huumausaineiden käytön lisääntymisestä kertoo myös se, että rattijuopumuksista yhä suurempi osa johtuu huumaavista aineista.
Myös Terveyden ja hyvinvointilaitoksen tietyissä kaupungeissa tekemät jätevesitutkimukset ja huumeiden käyttöön liittyvä kyselytutkimus osoittavat huumausaineiden käytön lisääntyneen. Sen sijaan törkeitä huumausainerikoksia kirjattiin edellisvuotta vähemmän.
Liikennerikoksia yhteensä kirjattiin edellisvuotta enemmän, mutta määrä on kuitenkin pienempi kuin vuonna 2016. Kaikista liikenneturvallisuuden vaarantamisista törkeiden osuus on lisääntynyt useiden vuosien ajan.
Vuonna 2 000 kaikista kirjatuista liikenneturvallisuuden vaarantamisista 2,5 prosenttia oli törkeitä, vuonna 2018 vastaava osuus oli 5,8 prosenttia. Tämä muutos johtuu isolta osin siitä, että tavallisia liikenneturvallisuuden vaarantamisia on kirjattu merkittävästi aiempaa vähemmän ja törkeitä on kirjattu lähes yhtä paljon kuin aiemminkin.
Vuoden 2018 aikana jäi kiinni noin 19 000 rattijuoppoa. Viimeksi 2010-luvun alussa on kirjattu tätä enemmän rattijuopumusrikoksia. Poliisin puhallutusten määrät vähenivät, mutta yhä useampi puhaltanut todettiin rattijuopoksi.
Seksuaalirikosten määrä jatkaa kasvuaan
Poliisin tietoon tulleiden seksuaalirikosten määrä on kasvanut viimeisten kymmenen vuoden aikana. Tämä suunta näyttää jatkuvan edelleen. Seksuaalirikoksia ilmoitettiin lähes 15 prosenttia enemmän kuin vuonna 2017.
Lapsen seksuaalisesta hyväksikäytöstä kirjattiin vuonna 2018 yhteensä 1400 ilmoitusta, mikä on lähes 18 prosenttia edellisvuotta enemmän. Myös raiskausrikoksia ja muita seksuaalirikoksia kirjattiin aiempaa enemmän.
Poliisiylijohtaja Kolehmainen korostaa, että seksuaalirikosten määrissä on kyse poliisin tietoon tulleista rikoksia.
– Esimerkiksi lasten seksuaalinen hyväksikäyttö on laaja ilmiö, josta kaikki rikosepäilyt eivät tule poliisin tietoon. Kyseessä on tyypillinen piilorikollisuuden laji. Yhä useammin tekoihin myös liittyy tavalla tai toisella internet – nykyajan namusedät toimivat virtuaaliympäristössä. Valistusta ja valvontaa tarvitaan lisää, jotta tekoja voidaan ennalta estää ja paljastaa, hän sanoo.
Ulkomaan kansalaisten osuus niissä rikoksissa, joissa tekijä on tiedossa, kasvoi sekä määrällisesti että prosentuaalisesti. Samansuuntainen kehitys on havaittavissa lähes kaikkien rikoslajien kohdalla. Ulkomaan kansalaisten osuus myös asianomistajien roolissa on lisääntynyt. Tämä on luontaista seurausta ulkomaan kansalaisten määrän lisääntymisestä ja vakiintumisesta Suomeen.
Kommentoi Facebookissa