KOLUMNI Omistusasuntojen hinnat ja vuokrat ovat nousseet kasvukeskuksissa taivaisiin, vaikka Suomen talous supistuu. Samaan aikaan asunnottomat yöpyvät pääkaupunkiseudulla julkisissa vessoissa. Uudesta omistusyksiöstä voi Helsingissä joutua pulittamaan yli 400 000 euroa. Vuokralainen taas ei tahdo löytää alle tonnin kuukausivuokralla asuntoa pääkaupunkiseudulta.
Asuntosijoittajat ovat haistaneet tuottoisan tavan tehdä rahaa ihmisten perustarpeilla. Rahastukseen osallistuvat ministerit, kansanedustajat ja ay-pamput. Poliitikot hankkivat sijoitusasuntoja, ay-liikkeen johtohahmoja on pörssiyhtiö Kojamon hallituksessa nostamassa vuokria ja esimerkiksi Helsingin kaupungin kuntapoliitikot ovat hyväksymässä yli kymmenen prosentin vuokrien korotukset kaupungin omistamissa vuokra-asunnoissa. Tämän ei uskoisi olevan mahdollista hyvinvointivaltiossa nimeltä Suomi.
Vihreitten sisäministeri Maria Ohisalo on julkisuudessa kertonut ottaneensa lainaa Helsingin sijoitusasuntoonsa, demareiden liikenneministeri Timo Harakka on kertonut sidonnaisuusilmoituksessaan omistavansa sijoitusasuntoja Jyväskylässä ja Helsingissä, keskustan tiede- ja kulttuuriministeri Annika Saarikko kertoo omistavansa omakotitalon lisäksi asunto-osakkeen Espoosta ja ruotsalaisten oikeusministeri Anna-Maja Henriksson yksiön Helsingistä. Kansaedustajista asuntosijoittajien kärkeä edustaa kokoomuksen Arto Satonen, jonka omistamia sijoitusasuntoja on Helsingissä, Tampereella, Rovaniemellä ja Puerto de la Cruzissa.
Kansanedustajat ovat olleet päättämässä eduskunnassa, että sijoitusvuokra-asuntojen lainojen korot voi vähentää sataprosenttisesti tulonhankkimisvelan korkoina omassa verotuksessaan. Samat päättäjät ovat olleet leikkaamassa tavallisten kansalaisten asuntolainojen korkojen vähennysoikeutta. Vuonna 2023 asuntolainojen korkojen vähennysoikeus poistuu kokonaan.
Entinen yleishyödyllinen rakentaja ja nykyinen pörssiyhtiö Kojamo on yksi maan suurimmista vuokra-asuntokannan omistajia. Yhtiö suurimpiin omistajiin kuuluvat ammattiliitot, muun muassa Teollisuusliitto ja Rakennusliitto, jonka puheenjohtaja vasemmiston Matti Harjunniemi kuittaa yhtiön hallituksen jäsenenä 32 500 euron palkkion, rakennusmiehen vuosipalkan verran.
Sama duunari maksaa näistä tuloistaan verojen jälkeen tonnin kuukausivuokraa Kojamo-yksiöstään ja sama pörssiyhtiö puolestaan jakaa sitten verottomat miljoonaosingot Rakennusliitolle. Rakennusmies joutuu kaiken lisäksi hakemaan asumistukea selvitäkseen riistovuokran maksusta. Viime vuoden joulukuussa asumistukea sai kaiken kaikkiaan 402 559 ruokakuntaa, joka oli kuusi prosenttia enemmän kuin edellisenä vuonna. Asumistukea on maksettu vuosittain reippaasti yli kaksi miljardia euroa, joka on osaltaan nostanut vuokria ja sitten siirtynyt voittoina asuntokeinottelijoiden taskuihin.
Sairasta asuntopolitiikkaa on tehty maassa vuosikaudet. Minkään puolueen intresseissä ei ole lähteä korjaamaan epätervettä tilannetta, vuokrat jatkavat nousuaan ja sijoitusasuntojen verokeplottelu saa jatkua veronmaksajien kustannuksella. Milloin maahan saadaan kohtuuhintaisia vuokra-asuntoja?
Seppo Konttinen
Valtiotieteiden maisteri Seppo Konttinen oli Yleisradion taloustoimittaja vuosina 1974–2010. Hän on tunnettu kriittisistä artikkeleistaan ja syvällisestä perehtymisestä taustatietoihin.
Seppo Konttinen on kirjoittanut teokset Salainen pankkituki, Kansallisomaisuuden ryöstö, Suomalainen ruokalasku, Suora lähetys. Tosiasiaa Yleisradiosta, Lakien synty sekä Kallis ruokakassi. Hänen kolumnejaan voi lukea myös Valtiomahti-blogissa.
Lue myös: Vuokratalojätti Kojamon kiinteistöjen arvo ylittää 5 miljardia – nousutavoite vielä lähes miljardin
Kommentoi Facebookissa