JALKAPALLO Suomalaisissa medioissa on uutisoitu näyttävästi Qatarissa pelattavien jalkapallon MM-kisojen maksetuista faneista sekä laimeasta fanimeiningistä. Monessa ottelussa katsomo ei ole ollut aivan täynnä, ja oluttarjoilua ei ole, mikä on suomalaisjulkaisujen perusteella latistanut tunnelmaa.
Suomalaismedioita lukiessa saa kuvan, että kyse olisi täysin näytellystä muovisesta kulisseihin rakennetusta urheilutapahtumasta. Tämä ei pidä paikkaansa.
Turnauksen kielteisiin ilmiöihin liittyvistä syistä valtaosa suomalaismedioista on päättänyt jättää lähettämättä toimittajia MM-kisoihin. Se on ollut paha virhe, koska journalismin tehtävänä on tuottaa paikan päältä todellista kuvaa tapahtumista, eikä luoda kokonaiskuvaa kisoista muutamien klikkejä keräävien kansainvälisten medioiden yksittäisten juttujen kautta.
Paikan päällä Dohassa on itse asiassa käynnissä ennennäkemätön kansainvälinen fanijuhla kaikkien maiden fanien kokoontuessa yhteen.
Ensi kertaa kaikki MM-ottelut pelataan samassa kaupungissa. Normaalisti jalkapallon arvoturnaukset järjestetään useissa eri kaupungeissa ja yhdessä kaupungissa kohtaavat vain kahden eri maan fanit.
Eurooppalaisfaneja paikan päällä Dohassa on normaalia vähemmän, mutta Etelä-Amerikan maista, Yhdysvalloista, Meksikosta, Marokosta, Tunisiasta, Iranista, Saudi-Arabiasta, Japanista sekä Etelä-Koreasta paikan päälle on saapunut valtava määrä turisteja.
Keskiviikkona pelatuissa otteluissa Senegal-Ecuador ja Iran-USA tunnelma oli suorastaan euforinen. Paikan päällä oli oikeita jalkapallofaneja ja tunnelma veti vertoja mille tahansa EM-kisojen, Saksan Bundesliigan tai Espanjan La Ligan huippuottelulle.
Metromatka Ecuadorin ja Senegalin otteluun sujui ecuadorilaisen fanikulttuurin merkeissä. Ääntä ei metrovaunusta puuttunut ja perillä metroasemalla Ecuador-laulut raikuivat entistä kovempaa.
Paluumatkalla ecuadorilaiset olivat henkisesti lannistuneita. Sen sijaan Senegalin kannattajilla riitti virtaa. Stadionin ulkopuolella sai seurata upeiden senegalilaisfanien afrikkalaistanssia lauluineen, kuten Afrikan mestaruuskisoissa. Oluen litkimistä ei moiseen performanssiin tarvittu.
Iranin ja Yhdysvaltain ottelussa riitti poliittista jännitettä. Paikan päällä oli parikymmentätuhatta iranilaisfania ja useita tuhansia amerikkalaisia.
Iranilainen jalkapallokulttuuri on korkeatasoista. Meteli oli korviahuumaava, kuten edellisessäkin Iranin ottelussa Walesia vastaan.
Iran hävisi, mutta pelin jälkeenkin stadionin ulkopuolella soiteltiin iranilaisia ”vuvuzela-torvia” ja huudettiin Irania. Oma joukkue taisteli ”suurta saatanaa” vastaan kunniakkaasti, mistä fanit olivat kiitollisia.
Yhdysvalloissa jalkapallo on nouseva laji ja fanikulttuurinkin tasokin siellä nousee. Stadionin ulkopuolella kuullut USA-huudot ja fanilaulut vetivät vertoja eurooppalaisfanien kannustukselle.
Faneilla on näissäkin MM-kisoissa hauskaa. Monen Qatariin matkanneen fanin kotimaassa on paljon poliittisia ja sosiaalisia ongelmia, joten Qatarin ihmisoikeusloukkaukset eivät heitä samalla lailla hetkauta kuin esimerkiksi Pohjoismaissa.
Qatarin MM-turnausprojektissa on paljon ikäviä piirteitä, eikä kisoja olisi pitänyt Qatarissa todellakaan järjestää. Mutta fanikulttuurin uutisoinnin osalta suomalaismedioiden olisi hyvä tehdä juttuja paikan päältä journalismin perusperiaatteiden mukaisesti.
Teksti Otto Palojärvi, Doha
Lue myös: Englanti ja Hollanti lohkovoittoon – Iran ulkona ”poliittisen taiston” jälkeen
Kommentoi Facebookissa