Rakennusmiehet jyrähtävät – ”Työvoiman halpatuonti avaisi ovet rikollisille”

RAKENNUSTEOLLISUUS Rakennusalan työvoiman tuonnin avaaminen EU:n ulkopuoliselle maille voi johtaa merkittävään rikollisuuden lisääntymiseen.

– Tästä on hyvänä esimerkkinä Ruotsi, jossa tarveharkinta poistettiin vuonna 2008. Sen jälkeen Ruotsissa räjähti työlupien rikollinen kauppa, sillä niiden avulla voidaan päästä Schengen-alueelle, korostaa Rakennusliiton puheenjohtaja Matti Harjuniemi.

Uudenmaan ELY -keskus suunnittelee parhaillaan, että työvoiman tarveharkinta rakennusalojen osalta lopetettaisiin. Se tarkoittaisi, että EU:n ulkopuolisista maista voisi tuoda työnantajan oman harkinnan mukaan työvoimaa Rakennusliiton mukaan vaikka laivalastillisen.

Viranomaisten tarveharkinnassa tarkastellaan muun muassa sitä, miten suuri työttömyys alalla on tai miten suuri tarve yrityksillä on työvoiman saantiin. Nyt viranomaiset ovat katsomassa, että hetkellisesti parantunut rakennusalan työllisyys vaatisi rajojen avaamisen Eurooppaankin laajemmalle.

Rakennusalan työttömyysaste oli helmikuussa 17,6 prosenttia ja työtä vailla oli lähes 10 000 Rakennusalan työttömyyskassan jäsentä. Pahimmilla työttömyysalueilla rakentajien työttömyys oli reilusti yli 20 prosenttia.

– Kannattaisi varmaan katsoa ensin, olisiko kotimaisille työttömille tekemistä. Sen lisäksi Euroopan Unionista tänne voi tulla töihin kuka vaan. Työvoiman tuonnin lisäämistä ei muuten ole vaatinut suomalaisen rakennusteollisuus vaan tämä on poliitikkojen kehittämä arviointi.

Kun EU:ssa on 28 miljoonaa työtöntä, niin työvoimaa on vielä saatavissa sen verran, että Rakennusliiton mukaan kaikki mökit saadaan Suomessa rakennettua.

– Rakennusalan työvoiman tuonti EU:n ulkopuolelta, vaikkapa Ukrainasta tai Kiinasta, on minusta huono hanke. Se ei palvele suomalaista rakennusteollisuutta eikä yhteiskuntaa millään tavalla. Se ei lisää verotuloja, ei rakentamisen tehokuutta tai laatua, sanoo Harjuniemi.

Ruotsissa työvoimaa on tuotu etenkin siivous- ja rakennusaloille, joissa ei ole edes tarve ulkomaiselle työvoimalle. Nykyisin 66 prosenttia työantajien itsensä myöntämistä työluvista menee näille aloille.

Maahan pyrkivät ovat joutuneet maksamaan ihmissalakuljettajille suuria summia, jopa 25 000 euroa, päästäkseen Ruotsin kautta Schengen-alueelle. Rakennusliiton mukaan Ruotsiin on perustettu yrityksiä myymään pelkästään työlupia. Muuta toimintaa niillä ei ole.