ÄÄRILIIKKEET Suomalaisia ja Suomessa asuvia nuoria rekrytoidaan ääriliikkeiden toiminnan piiriin pääasiassa verkkoviestinnän, sosiaalisen median, videopelialustojen, pimeän verkon foorumeiden ja fyysisten kohtaamisten keinoin. Houkuttelevina keinoina käytetään muun muassa visuaalista viestintää, huumoria, salaliittoteorioita ja groomingia.
Tiedot käyvät ilmi Pelastakaa Lapset ry:n RadicalWeb-hankkeen yhteydessä laatimasta Nuoret ääriliikkeiden rekrytoinnin kohteena -raportista, jossa tarkastellaan radikalisoitumista edistäviä ja siltä suojaavia tekijöitä sekä avataan ääriliikkeiden käyttämiä rekrytointikanavia- ja menetelmiä.
Ääriliikkeillä on usein rekrytointiin johdonmukainen toimintasuunnitelma, jonka avulla pyritään tunnistamaan ja rekrytoimaan sopivia ehdokkaita erilaisia menetelmiä ja taktiikoita hyödyntämällä. Ääriajattelu näyttäytyy etenkin verkkoviestinnässä ja sosiaalisessa mediassa, mutta rekrytointia tapahtuu jonkin verran myös suorina yhteydenottoina esimerkiksi kaveripiirin tai harrastuksien kautta.
– Selvitystyö tuo esille sen, että jokainen radikalisoitumisprosessi on uniikki. Nuoret ovat otollinen kohde ääriliikkeiden ja terroristiryhmien propagandalle, sillä herkän kehitysvaiheen vuoksi he ovat alttiita ääriajattelulle ja muulle haitalliselle vaikutukselle. Ääriliikkeet ovat erittäin innovatiivisia rekrytoinnissa. Ammattilaisten ja huoltajien on tärkeä olla näistä tietoinen, jotta tiedetään missä ja miten ennaltaehkäisytyötä kannattaa tehdä, kertoo RadicalWebin hankesuunnittelija Annukka Kurki.
Suojelupoliisin mukaan väkivaltaisen radikalisoitumisen uhka on Suomessa pieni verrattuna moneen muuhun maahan. Väkivaltainen radikalisoituminen ja sen motivoima väkivaltainen toiminta ovat kuitenkin lisääntyneet viime vuosina myös Suomessa, ja se näkyy poliisin rikostilastoissa. Muun muassa sosiaalinen media on helpottanut väkivaltaisen puheen ja ideologioiden levittämistä suuremmalle yleisölle ja esimerkiksi nuorille.
Nuorten radikalisoitumista voi olla vaikea tunnistaa, sillä käyttäytymisessä voi ilmetä huolestuttavia piirteitä, joissa kuitenkin on kyse vain nuoruuteen tai hankalaan elämäntilanteeseen liittyvästä oirehdinnasta. Laukaisevia riskitekijöitä väkivaltaiselle radikalisoitumiselle ja ääriajattelun kehittymiselle voivat olla muun muassa syrjäytyminen, ulkopuolisuus, altistuminen yksipuolisille näkemyksille sekä pettymys demokratiaan ja poliittiseen toimintaan.
Myös Covid-19-pandemian aiheuttama eristyneisyys voi toimia laukaisevana tekijänä, sillä koronan vuoksi nuoret viettävät entistä enemmän aikaa verkossa ilman valvontaa. Suojaavia tekijöitä ovat muun muassa sosiaaliset selviytymistaidot, autonomia, perheen tuki, osallisuuden tunne, uskonnollinen tietoisuus ja demokraattisen kansalaisuuden vahvistaminen.
– Huoltajilla ja nuorten kanssa toimivilla ammattilaisilla on tärkeä rooli nuoren elämässä. Vahvistamalla sosiaalisia suhteita, osallisuuden kokemusta ja yhteenkuuluvuuden tunnetta voidaan suojata nuorta radikalisoitumiselta, toteaa RadicalWebin hankesuunnittelija Veera Tuomala.
Nuoret ääriliikkeiden rekrytoinnin kohteena -raportti perustuu tutkimuksista ja raporteista koottuun tietoon, Pelastakaa Lapset ry:n tekemään tiedonkeruuseen verkossa sekä asiantuntijahaastatteluihin. Raportti on suunnattu erityisesti nuorten parissa työskenteleville ammattilaisille sekä huoltajille.
Raportin tavoitteena on lisätä ymmärrystä väkivaltaisen radikalisoitumisen ja ääriajattelun ennaltaehkäisemisestä sekä auttaa tunnistamaan väkivaltaisen radikalisoitumisen riskitekijöitä. RadicalWeb-hanketta rahoittaa opetus- ja kulttuuriministeriö.
Lue myös: Suomen sisäisen turvallisuuden tavoite – ”Maailman turvallisin maa kaikille ihmisille”
Kommentoi Facebookissa