JÄÄKIEKKO Kansainväliselle jääkiekkoliitolle IIHF:lle valittiin lauantaina uusi puheenjohtaja. Äänestyksen voitti ranskalainen Luc Tardif.
Tardif, 68, voitti Pietarissa järjestetyssä äänestyksessä saksalaisen Franz Reindlin äänin 67-39. Puheenjohtajana Tardif korvaa tehtävässä 27 vuotta puheenjohtajana toimineen sveitsiläisen Rene Faselin.
Tardif on syntyjään kanadalainen, mutta muutti Eurooppaan vuonna 1975. Hänellä on takanaan myös peliuraa, sillä hän pelasi Kanadassa yliopistotasolla sekä Euroopassa Belgiassa ja Ranskassa.
Vuonna 2000 Tardif valittiin Ranskan jääurheiluliiton jääkiekko-osaston puheenjohtajaksi. Hän irtaannutti jääkiekko-osaston Ranskassa omaksi lajiliitokseen ja on toiminut Ranskan jääkiekkoliiton puheenjohtajana sen perustamisesta lähtien vuodesta 2006.
IHFF:n hallituksessa Tardif on istunut vuodesta 2012. IIHF:n talouskomitean puheenjohtajana hän on ollut vuodesta 2016.
Faselin lisäksi myös varapresidentti Kalervo Kummola päätti tehtävänsä palveluksessa. Kummola toimi IIHF:n hallituksessa vuodesta 1998 ja varapuheenjohtajan paikkaa hän on pitänyt hallussaan vuodesta 2003.
Puheenjohtajuutensa päättänyt Fasel jakaa mielipiteitä, mutta suosio on ollut vankalla pohjalla. Eihän hän muuten olisi 27 vuotta puheenjohtajana voinut olla, kun päätökset IIHF:n johtajista tehdään kuitenkin demokraattisin perustein.
Faselin kauden aikana jääkiekko on kiistatta kasvattanut suosiotaan. Harrastajamäärät ovat olleet selkeässä kasvussa. Naisten jääkiekko on kasvattanut suosiotaan siinä määrin, että osa huippupelaajista on jo ammattilaisia.
Myös jääkiekon turvallisuus on parantunut. Joustokaukalot ovat parantaneet jääkiekon turvallisuutta. Pelaajien tahallista vahingoittamista karsittiin 2000-luvun alussa tiukemmalla tuomarilinjalla, jonka NHL:kin otti käyttöön.
Jääkiekon MM-turnaus on kehittynyt Faselin aikana yhä suuremmaksi bisnekseksi. Turnauksen laajentaminen 16 joukkueen mittelöksi oli lopulta oikea päätös, vaikka turnausformaatti ansaitusti herättää kritiikkiä.
Faselin kauden aikana NHL-pelaajat myös tulivat olympialaisiin. Pyeongchangissa 2018 NHL ei ollut mukana, mutta se oli lähinnä Kansainvälisen Olympiakomitean KOK:n syytä, joka ei halunnut kustantaa pelaajien vakuutusmaksuja. Pekingissä 2022 NHL palaa olympialaisiin, kun KOK näkee NHL:n läsnäolon olympialaisissa jälleen tarpeelliseksi.
Jääkiekon suosio olisi varmasti kasvanut ilman Faseliakin, eikä kaikki ole tietenkään yksin hänen ansiotaan. Mutta Faselin toimenkuvaan on kuulunut jääkiekon suosion kasvattaminen ja kiistatta hänen voi katsoa onnistuneen tehtävässään.
Sitten ne negatiiviset asiat. Keväällä 2021 Fasel joutui todella noloon valoon halatessaan Minskissä itseään Valko-Venäjän diktaattoria Aleksander Lukashenkoa. Fasel olisi voinut jättää reissunsa tekemättä, koska IIHF oli jo käytännössä päättänyt, ettei MM-kisoja Valko-Venäjällä järjestettäisi.
IIHF:n varapuheenjohtaja Kalervo Kummola kuvaili Faselin reissua koiranpalvelukseksi Lukashenkolle. Sitä se totisesti olikin.
Täysin tyhmyyttään Fasel reissua tuskin kuitenkaan teki. Mikään salaisuushan ei ole, että hänellä on hyvät välit Venäjän presidenttiin Vladimir Putiniin.
Ystävyys venäläisten kanssa on Faselilta looginen ratkaisu, kuten Urho Kekkosella aikoinaan Suomen ja Neuvostoliiton hyvissä suhteissa. Jääkiekko on pieni laji, mutta Venäjällä suosittua. Venäjällä jättiyritykset tukevat jääkiekkoilua avokätisesti. Kekkonen taas lanseerasi hyvillä idänsuhteillaan Suomelle bisnestä, jossa neuvostoliittolaiset vaihtoivat raakaöljyä kumisaappaisiin.
IIHF on jääkiekon edunvalvontajärjestö. Venäjä, Valko-Venäjä ja Kiina ovat IIHF:n tasavertaisia jäseniä siinä, missä Suomi tai Ruotsi.
Mutta Faselin idänsuhteissa mentiin liian pitkälle. Fasel olisi 2018 voinut jättää Vladimir Putinin virkaanastujaiset väliin. Ne eivät kuuluneet hänen toimenkuvaansa puolueettoman lajiliiton puheenjohtajana.
Teksti Otto Palojärvi
Lue myös: Leijonat NHL-pelaajien voimin olympialaisiin – peliohjelma julkistettu
Kommentoi Facebookissa