KOLUMNI Suomen Pankki julkaisi hiljan tutkimuksen otsikolla Rahapolitiikan vaikutus tulo- ja varallisuuseroihin Suomessa. Pankin ekonomistit kirjoittavat heti johdantokappaleessa: ”Tutkimuksessa havaitsimme, että EKP:n (Euroopan keskuspankin) elvyttävä rahapolitiikka tukee Suomen talouskasvua ja inflaatiota, mutta vaikutukset tulo- ja varallisuuseroihin jäävät vähäisiksi.”
Samaa viestiä pankin taloustutkijat toistavat taajaan väittämällä ”kaikkien kotitalouksien hyötyvän rahapoliittisesta elvytyksestä”. Samalla he jättävät kertomatta, että varakkaat suomalaiset ovat hyötyneet EKP:n miljardien pumppauksista finanssimarkkinoille eniten. Miksi Suomen Pankin taloustutkijat haluavat johtaa tahallaan harhaan lukijoita?
Viime vuoden kesäkuussa Tilastokeskus julkaisi varallisuustutkimuksen, jonka tulokset sotivat pahasti Suomen Pankin varallisuusväitteitä vastaan. Tilastokeskus todisti, että väestön suurituloisin kymmenesosa on selvästi muuta väestöä varakkaampaa, ja kaikista varallisuudesta erityisesti rahoitusvarallisuus on keskittynyt heille. Rahoitusvarallisuutta ovat pörssiosakkeisiin ja rahasto-osuuksiin sijoitetut varat. Tilastokeskuksen luvut kertovat myös, että varakkain kymmenes omistaa 82 % Helsingin pörssissä noteeratuista osakkeista. Tilastoviranomainen paljastaa vielä, että vuonna 2019 rahoitusvarallisuuden osuus bruttovarallisuudesta oli suunnilleen 43 prosenttia suurituloisimmassa kymmenyksessä, kun se muissa tulokymmenyksissä vaihteli 20 prosentin molemmin puolin.
Näistä luvuista voi tehdä johtopäätöksen: Vaurauden keskittyminen huipulle johtuu rahoitusvarallisuuden arvon kasvusta, kun EKP:n elvytysmiljardit ovat ohjautuneet pörssiosakkeiden ja muiden finanssivarallisuuden arvon nousuun. Tästä kertovat pörssien ennätystulokset. Onko tämä ollut rahaelvytyksen ensisijainen ja ääneen sanomaton tavoite? Ainakin raharuiskeet ovat kasvattaneet varallisuuseroja Suomessa niin kuin Tilastokeskus luvuillaan todistaa. Miksi sitten Suomen Pankki ja sen tutkijat haluavat todistaa toista, vakuuttamalle ettei rahaelvytys ole satanut rikkaiden laariin?
Tutkimuksen lähtökohtia perkaamalla selviää, miten tutkimuksessa on saatu halutut liberalistista talouspolitiikka tukevat tulokset. Tutkimuksessa kotitaloudet on jaettu pääasiassa viiteen eri ryhmään eli 20 prosenttia maan rikkaimmista kuuluu samaan ryhmään. Maan varakkaimpien viidenneksen ryhmään päästäkseen ei tarvitse omistaa miljoonaomaisuuksia. Taloustieteessä on jo ajat sitten huomattu, että varallisuuserojen kasvua tulee tutkia kymmenyksen varallisuusluokissa. Näin havaitaan selvimmin kansalaisten varallisuuserot ja rikkauksien kasaantuminen. Vanha totuus siitä, että tutkimuksen (SP:n tutkimus) rajaamisella saadaan näppärästi haluttuja tuloksia.
Mikä sitten on johtanut osaltaan Tilastokeskuksen toteamaan varallisuuserojen kasvuun eritoten viime vuosina? Rikkaat ovat yhä rikkaampia, koska kansanedustajat eduskunnassa ovat päättäneet pääomatulojen ja osinkotulojen verokevennyksistä. Ansiotuloja on ollut mahdollisuus muuttaa pääomatuloiksi, listaamattomien yritysten voittoja on voinut nostaa alhaisella veroprosentilla ja hallintarekisteriin on voinut piilottaa omaisuuksia verottajan ulottumattomiin. Siinä vain muutamia esimerkkejä varakkaita suosivista ”verouudistuksista”, unohtamatta vakuutuskuori-kikkailua verotuksen minimoinnissa.
Miksi varallisuuserojen kasvua suositaan verotuksellisin keinoin? Taloudellisesti tasa-arvoisemmasta Suomesta hyötyvät pitemmän päälle kaikki, myös varakkaat itse. Heidänkin etunsa on lopulta, että yhteiskunnan kaikki jäsenet osallistuvat kulutusjuhliin.
Seppo Konttinen
Valtiotieteiden maisteri Seppo Konttinen oli Yleisradion taloustoimittaja vuosina 1974–2010. Hän on tunnettu kriittisistä artikkeleistaan ja syvällisestä perehtymisestä taustatietoihin.
Seppo Konttinen on kirjoittanut teokset Salainen pankkituki, Kansallisomaisuuden ryöstö, Suomalainen ruokalasku, Suora lähetys. Tosiasiaa Yleisradiosta, Lakien synty sekä Kallis ruokakassi. Hänen kolumnejaan voi lukea myös Valtiomahti-blogissa.
Lue myös: Etuoikeutettujen elämäkerrat – kuinka salaisella silmänkääntötempulla pelastettiin pankki?
Kommentoi Facebookissa