Rikkaimmalta kansanedustajalta yritettiin periä oikeudessa miljoonia – poliisille tutkintapyyntö

Liikemies Eero Lehti ei uusinut kansanedustajanpaikkaansa tuoreissa eduskuntavaaleissa.

Liikemies Eero Lehti ei uusinut kansanedustajan paikkaansa tuoreissa eduskuntavaaleissa. (Kuva AOP)

Koska maksua ei kuitenkaan tapahtunut, teko jäi petoksen yrityksen asteelle.

PETOKSEN YRITYS Eteläsuomalaiselta kansanedustajana toimineelta henkilöltä yritettiin periä oikeusteitse yli kolmentoista miljoonan euron suuruista, tekaistuksi epäiltyä saatavaa. Saatavaa yritettiin periä ensin lähettämällä laskuja ja kehotuksia sähköpostitse.

Kun maksua ei suoritettu, saatavaa yritettiin periä jättämällä Tuusulan käräjäoikeuteen velkomiskanne. Tapahtumaketjusta tehtiin poliisille tutkintapyyntö. Epäilty rikos tapahtui tammikuussa 2015.

– Kyseessä on niin sanottu prosessipetos, jossa viranomaista erehdytetään antamaan jotakin osapuolta taloudellisesti suosiva päätös riita-asiassa. Petos täyttyy, kun viranomainen erehdytettynä päätyy asianosaisen kannalta edullisempaan ratkaisuun kuin mihin tämä olisi muuten oikeutettu. Koska käräjäoikeus jätti lopulta antamatta päätöksen, eikä maksua tapahtunut, teko jäi yrityksen asteelle, kertoo tutkinnanjohtaja, rikostarkastaja Harri Saaristola Helsingin poliisilaitokselta.

Poliisi ei kerro kansanedustajan nimeä, mutta keravalainen kansanedustaja ja liikemies Eero Lehti on vahvistanut joutuneensa mukaan vyyhtiin, jossa kaksi talousrikoksista tuomittua liikemiestä yritti velkoa summaa häneltä. Sekä käräjäoikeus että viime kesänä hovioikeus hylkäsivät kanteet. Tapaus liittyy konkurssiin menneeseen yhtiöön sekä tilauksiin, joita Lehden väitettiin tehneen. Oikeudessa ei löydetty asiasta mitään todisteita.

Prosessipetokset perustuvat viranomaisen, tässä tapauksessa tuomioistuinlaitoksen, toiminnan hyväksikäyttämiseen, jonka voimassaoleva lainsäädäntö mahdollistaa. Vaikka vaatimus olisikin perusteeton ja hylättäisiin käräjäoikeudessa, asian selvittelystä tuomioistuimessa voi aiheutua merkittäviä kuluja sekä erilaista haittaa vastaajalle.

Velkojaksi tekeytyvä taho saattaa itsekin ymmärtää, että varsinaista rahallista hyötyä hän ei tule teollaan saavuttamaan. Tämänkaltaisen teon tosiasiallisena vaikuttimena velkojaksi tekeytyneellä taholla voikin olla vain kulujen ja haitan tai negatiivisen julkisuuden aiheuttaminen vastapuolelle.

– Nyt tutkittu juttu ei ole mitenkään epätavallinen tai poikkeuksellinen, sillä vastaavan kaltaisia tapahtumia tulee aika ajoin poliisin tutkittavaksi. Tämänkaltainen perimisyritys on rangaistava teko, Saaristola toteaa.

Sama kansanedustaja oli joutunut aiemminkin tekemisiin tässä perimisyrityksessä velkojaksi nimetyn yhtiön ja yhtiön taustalla vaikuttaneiden henkilöiden kanssa 2000-luvun alussa. Esitutkinnan aikana ei ilmennyt mitään laillista perustetta, johon väitetty velka olisi voinut perustua. Koska maksua ei kuitenkaan tapahtunut, teko jäi yrityksen asteelle. Rikosnimike on siis törkeän petoksen yritys.

Esitutkinta valmistuu lähiaikoina, ja juttu siirtyy tämän jälkeen syyttäjälle syyteharkintaan. Kolme kautta eduskunnassa istunut ja rikkaimmaksi kansanedustajaksi kutsuttu kokoomuspuolueen Eero Lehti ei uusinut kansanedustajan paikkaansa tuoreissa eduskuntavaaleissa.

Lue myös: Oppositio onnistui vaaleissa ja demareista suurin puolue – Jussi Halla-ahosta äänikuningas

Kommentoi Facebookissa