LOTAT Lotta Svärd 100 -juhlavuosi huipentui Helsingin tuomiokirkossa pidettyyn Rakkautta yli sukupolvien -juhlamessuun, jossa saarnan piti juhlavuoden suojelija, tasavallan presidentin puoliso Jenni Haukio. Myös tasavallan presidentti Sauli Niinistö kunnioitti juhlamessua osallistumisellaan.
Juhlamessun liturgina toimii tuomiokirkkoseurakunnan kirkkoherra, tuomiorovasti Marja Heltelä. Juhlamessuun osallistui lukuisa joukko lottia ja pikkulottia.
– Kun ajattelen lottia ja heidän toimintaansa isänmaamme parhaaksi, täyttää mieleni syvä kiitollisuus ja kunnioitus, sanoi tasavallan presidentin puoliso Jenni Haukio.
Messun teema havainnollistaa, kuinka lottien tekemä työ kantaa sukupolvesta toiseen aina tähän päivään saakka. Lottajärjestössä toimineiden sukupolvia edustivat messussa avustaneet lotta Asta Heickell, 92, Verna Arajuuri, 17 ja Emma Nurminen, 8. Jumalanpalveluksen kuorona oli lapsikuoro Candomini johtajanaan Viena Kangas.
Rouva Jenni Haukio on muistanut lottia ja pikkulottia aina tilaisuuden tullen. Elokuussa hän kiitti heitä henkilökohtaisesti kirjeitse.
– Se, että hän on kiittänyt jokaista lottaa ja pikkulottaa henkilökohtaisesti, on tunnustus, joka on otettu suurella ilolla ja liikutuksella vastaan, sanoo toiminnanjohtaja Anne Nurminen Lotta Svärd Säätiöstä.
Lottajärjestö oli naisten vapaaehtoinen, aseeton maanpuolustusjärjestö, joka toimi vuosina 1921–1944. Jäseniä järjestössä oli enimmillään noin 240 000, ja heistä moni vasta nuoria tyttöjä. Tähän viittasi myös rouva Haukio saarnassaan:
”Siksi on tärkeää muistaa, että isänmaamme kohtalonvuosien myllerrykseen te jouduitte elämänne keväässä; tavallisina nuorina tyttöinä ja naisina kaikkine inhimillisine herkkyyksineen. Tämän tosiasian edessä asettuvat valtiolliset saavutuksenne yhä korkeammalle jalustalle. Sitä syvemmin ansaittua on teidän sankaruutenne. Te kestitte – mitä tahansa.”
Järjestössä palveli monia oman alansa edelläkävijöitä, kuten olympiavoittaja Sylvi Saimo sekä Suomen ensimmäinen virallistettu naislentäjä Vuokko Arni-Svartström.
Ylioppilaslottiin kuuluneen varatuomari Helvi Sipilän päivät kuluivat talvisodan aikana töissä käräjillä ja yöt ilmavalvontatornissa. Sodan jälkeen Helvi Sipilä toimi ensimmäisenä naisena maailmassa YK:n apulaissihteerinä. Lisäksi hän oli Suomen ensimmäinen naispuolinen presidenttiehdokas.
Akateemikko Vivica Bandler puolestaan toimi talvisodan aikana lääkintälottana ensiapuasemalla Käpylässä ja loppupuolella sairaalassa Kuusankoskella. Jatkosodan alettua hän sai lottakomennuksen Ivalon kenttäsairaalaan, josta siirtyi Murmanskin suunnalla Tuntsassa olevaan Krankensammelstelleen.
Sotien jälkeen Vivica Bandler oli Suomen kansainvälisesti merkittävimpiä teatterivaikuttajia. Bandler palkittiin vuonna 1962 Pro Finlandia -palkinnolla ja hän sai taiteen akateemikon arvonimen vuonna 1999.
Lottajärjestö lakkautettiin syksyllä 1944 Moskovan välirauhansopimuksen nojalla. Järjestön lakkauttamisen jälkeen lotat jatkoivat huolto- ja avustustyötä Suomen Naisten Huoltosäätiön nimissä. Vuonna 2004 Suomen Naisten Huoltosäätiön nimi muutettiin Lotta Svärd Säätiöksi.
- Lähde Lotta Svärd Säätiö
Kommentoi Facebookissa