Lotta Aune-Leea toimitti veripulloja kenttäsairaaloihin – luovutti myös omaa verta pelastaakseen haavoittuneita

Aune-Leea Huotari toimi veripalvelussa koko jatkosodan ajan.

Aune-Leea Huotari toimi veripalvelussa koko jatkosodan ajan. (Kuva Lottamuseo)

Vuoden Lotta kajaanilainen Aune-Leea Huotari lähti 19-vuotiaana lottakomennukselle talvisodassa.

VUODEN LOTTA Lotta Svärd Säätiö on myöntänyt Vuoden Lotta -kunniamaininnan vuodesta 2007 alkaen. Vuoden Lotaksi voidaan valita lottatyössä ansioitunut henkilö tai lottahengessä uutterasti toisten hyväksi toiminut suomalainen nainen. Kunniamaininta voidaan myöntää myös yhteisölle, joka täyttää edellä luetellut kriteerit.

Lotta Svärd Säätiö on valinnut vuoden 2019 Lotaksi kajaanilaisen Aune-Leea Huotarin. Aune-Leea Huotari liittyi yhdessä sisartensa kanssa pikkulottiin isänsä kehotuksesta. Hän oli mukana muun muassa auttamassa läheisessä sotilaskodissa ja osallistui pikkulottien leiritoimintaan.

Lottalupauksen Aune-Leea Huotari antoi Kajaanin pääkirkossa, jonka jälkeen hän suoritti Puolustusvoimien ja Lottajärjestön yhteistyössä järjestämän lääkintäkurssin. Heti talvisodan puhjettua lähti 19-vuotias Aune-Leea Huotari lottakomennukselle Kajaaniin sijoitettuun sotasairaala 31:een.

Jatkosodan aikana Aune-Leea toimi Kajaanin sotasairaalan yhteyteen sijoitetussa Puolustusvoimien veripalvelussa. Varsinkin hyökkäyssodan aikana työ veripalvelussa oli kiireistä. Veripalvelussa lääkintälottien tehtävänä oli pyörittää veripulloa verenluovutuksen aikana. Lisäksi lääkintälotat kuljettivat verta kenttäsairaaloihin ja joukkosidontapaikoille.

Aune-Leean vastuulla oli kuljettaa verta Uhtuan suunnalle, hän vei verilähetyksen myös Äänislinnaan ja Karhumäkeenkin. Kun saksalaiset siirtyivät pohjoiseen, toimitti Aune-Leea verta sinnekin.

Nuori lotta Aune-Leea Huotari vuonna 1941.
Nuori lotta Aune-Leea Huotari vuonna 1941. (Kuva Lottamuseo)

Verikuljetusten hoitaminen oli tarkkaa työtä, sillä koko ajan piti seurata, että veri ei päässyt liiaksi lämpenemään tai kylmenemään kuljetuksen aikana. Useimmiten verilähetys oli kaksi laatikkoa ja yhdessä laatikossa oli 24 pulloa, joten kuljetettavana oli kaksikymmentäviisi litraa verta. Veri oli pakattu vanhoihin limonadipulloihin, joissa oli patenttikorkki.

Nuori lotta matkusti monesti junalla Hyrynsalmeen ja matka jatkui sotilaskuorma-auton lavalla kohti rintamaa. Joukkosidontapaikoilla ja kenttäsairaaloissa oli jatkuva kiire ja Aune-Leea avusti varsinaista henkilökuntaa aina kun verikuljetuksilta ehti. Luovutetun veren tarve oli valtava ja usein kävi niin, että kuljetuksella saapunut veri loppui kesken. Monesti Aune-Leea luovutti omaa vertaan pelastaakseen haavoittuneita.

Aune-Leea Huotari toimi veripalvelussa koko jatkosodan ajan. Sodan päätyttyä häntä pyydettiin vielä jäämään töihin Kajaanin sairaalaan työvoimapulan vuoksi ja siellä hän työskentelikin aina vuoteen 1945 saakka. Sotien jälkeen Aune-Leea Huotari teki työuran Pohjolan Vaatetuksen myyjättärenä Kajaanissa. Lisäksi hän toimi matkaoppaana niin kotikaupungissaan Kajaanissa kuin matkatoimiston järjestämillä ulkomaanmatkoilla.

Aune-Leea Huotari on osallistunut lukuisiin Kainuun Lottaperinneyhdistyksen tilaisuuksiin ja kertonut nuoremmille jäsenille kokemuksistaan lottakomennuksella. Lisäksi hän oli monien vuosien ajan mukana saattelemassa veteraanisisaria ja -veljiä viimeiseen iltahuutoon.

Lottamuseo on erikoismuseo, joka tallentaa lottien historiaa ja tutkii naisten vapaaehtoista työtä osana maamme historiaa. Museota ylläpitää Lotta Svärd Säätiö.

  • Lähde Lottamuseo

Lue myös: Sata vuotta täyttävä lotta Maija Kitinoja – ”Se oli jännittävä ja pelottava tehtävä nuorelle tytölle”

Kommentoi Facebookissa