Ruotsi haluaa talviolympialaiset – mikä on Suomen olympiasuunnitelman tilanne?

Kuva Kansainvälinen Olympiakomitea

Suomessa väläyteltiin muutama vuosi talviolympiakisojen järjestämistä 2030-luvulla. Ruotsi on mahdollisesti hakemassa 2030 olympialaisia, joten nähtäväksi jää, innostutaanko Suomessakin talviolympialaisten järjestämisestä Helsingissä, Lahdessa ja Tampereella.

OLYMPIALAISET Ruotsissa on herännyt uutta kiinnostusta talviolympiakisojen järjestämisestä 2030. Kisat järjestettäisiin Tukholmassa, Åressa ja Falunissa. Kelkkailut kilpailtaisiin Latvian Siguldassa.

Kansainvälinen Olympiakomitea päätti siirtää kisaisännän valintaa vuoteen 2024 ja ilmoitti samalla ottavansa yhä hakemuksia vastaan. Tämä päätös tehtiin, kun Japanin Sapporon talviolympiaprojekti ajautui vastatuuleen ja hakijat 2030 olympiakisojen osalta uhkaavat loppua kesken.

Ruotsi on useaan otteeseen saanut pettyä olympiahaussa. Viimeksi Ruotsi hävisi hakuprosessin 2026 kisoista Italian Milanolle ja Cortinalle. Mutta nyt Ruotsi voisi olla erittäin vahvoilla voittoon.

Ruotsin etuna on, että valtaosa kisapaikoista olisi valmiina. Tietysti sama tilanne on toisellakin hakijaehdokkaalla Yhdysvaltain Salt Lake Citylla, mutta sen ongelmana on, että Yhdysvallat järjestää 2028 kesäolympialaiset Los Angelesissa, eikä kaksia perättäisiä kisoja mielellään myönnetä samalle maalle.

Suomen Olympiakomitea ilmoitti keväällä 2019, että Suomessa voisi järjestää talviolympialaiset 2030-luvulla. Idea hautautui sittemmin koronakriisin puhjettua, eikä asiaa ole viime aikoina julkisuudessa pohdittu. Suomen Olympiakomitealla on kaikkien kriisiensä keskellä ollut tärkeämpää selviteltävää.

Vuonna 2019 esitelty suunnitelma Suomen järjestämistä talviolympiakisoista ei kuitenkaan ollut epärealistinen. Hanke olisi toteuttamiskelpoinen, jos KOK hyväksyy kisojen jakamisen useamman maan kesken.

Yksin Suomi ei voisi kisoja järjestää. Alppilajien vauhtilajit olisi järjestettävä yhdessä Ruotsin tai Norjan kanssa. Kelkkailukumppani olisi haettava Norjasta ja Latviasta, ellei Suomeen sitten rakennettaisi maan ensimmäistä kelkkailukeskusta, mikä investointina tuskin olisi järkevä teko. Onhan maailmalla useita olympialaisten jäljiltä vähälle käytölle jääneitä kelkkaratoja.

Haastetta tuo myös pikaluisteluareenan puute. Urheilumiehenä julkisuudessa mielellään profiloituva Vasemmistoliiton poliitikko Paavo Arhinmäki on koripallomies Shawn Huffin (Vihreät) ja muutamien muiden Helsingin kaupunginvaltuutettujen kanssa pyrkinyt kaatamaan Myllypuron luisteluhallihankkeen puolueidensa äänestäjien toiveista. Näyttää siltä, ettei luisteluareenaa tulla rakentamaan Suomeen vielä vuosikausiin.

Muiden lajien osalta suorituspaikat olisivat Suomessa käytännössä valmiina, jos luisteluareenan rakentamisesta sekä alppi- ja kelkkailulajien kumppanista päästäisiin sopuun. Järkevällä taloudellisella suunnittelulla Suomen talviolympiahanke voisi tuottaa voittoakin.

Jääkiekkoturnaus pelattaisiin Helsingissä ja mahdollisesti myös Tampereella. Suksilajeja järjestettäisiin tietysti Lahdessa. Lumilautailun ja freestylen suorituspaikkoina olisivat mahdollisesti Helsingin Olympiastadion sekä Himos.

Suomen talviolympiakisaprojektille riittäisi varmasti vastustajia. Suomen taloustilanne ei tällä hetkellä ole parhaalla tolalla ja valtio joutuisi kaivamaan kuvetta kisoja varten. Ei tietenkään olisi täysiä takeita, saisiko valtio olympiakisaprojektiin sijoittamansa rahat takaisin, vaikka yleisölle esiteltäisiin realistisia lukuja voittoa tuottavasta projektista.

Teksti Otto Palojärvi

Lue myös: Suomen hiihtäjät valittu Planican MM-kisoihin

Kommentoi Facebookissa