Ruotsin kieli ja katoavat ammattitutkinnot puhuttivat – perhevapaista ei sen sijaan puhuta

Kaikki hallituspuolueet ovat olleet huolissaan siitä, että sote-yritykset maksavat veronsa Suomeen. Finnwatchin mukaan asiasta on nyt lipsuttu.

Kaikki hallituspuolueet ovat olleet huolissaan siitä, että sote-yritykset maksavat veronsa Suomeen. Finnwatchin mukaan asiasta on nyt lipsuttu. (Kuva AOP)

Hallitus katsoo kuroneensa lähes umpeen 10 miljardin euron kestävyysvajeen.

PUOLIVÄLIRIIHI Hallitus on tarkastellut kaksipäiväisen puoliväliriihensä ensimmäisenä päivänä Suomen talouden kokonaiskuvaa sekä kestävyysvajekokonaisuutta.

Sen mukaan 10 miljardin euron kestävyysvaje katetaan neljä miljardin euron säästöillä, neljän miljardin euron uudistuksilla ja toimilla, jotka vauhdittavat kasvua ja parantavat työllisyyttä.

Jo hallitusohjelmassa linjattu neljän miljardin säästötavoite on hallituksen laskelmien mukaan toteutumassa. Myös uudistukset olisivat valtioneuvoston mukaan tuottamassa tavoiteltavat kustannussäästöt, sillä julkisen sektorin kustannusten karsinta olisi edennyt suunnitellusti.

Säästääkö sote vai ei?

Kolmen miljardin säästöjä tavoitellaan paljon puhutulla sote-uudistuksella. Tätä asiaa on erittäin vaikea laskea tai ennustaa, sillä eri asiantuntijat ovat esittäneet kritiikkiä tuottaako sote-uudistus lainkaan mainittavia kustannussäästöjä – ainakaan palvelujen kärsimättä. Päivän Lehden artikkelin asiasta voit lukea tästä.

Julkisesta taloudesta haetaan säästöjä karsimalla kuntien, maakuntien ja koko julkisen sektorin kustannuksia. Julkisen sektorin tuottavuutta edistetään erityisesti hyödyntämällä täysmääräisesti digitalisaatiota sekä tilankäyttöä tehostamalla. Lisäksi kunnille luodaan kannustinjärjestelmä palvelujen kustannusten alentamiseksi.

Miljardin euron säästöjä tavoitellaan koko julkisesta taloudesta vuoteen 2029 mennessä. Työllisyyden ja kasvun tavoitteisiin liittyviä päätöksiä tehdään puoliväliriihessä tänään.

Vuosikymmenten koulutusreformi

Hallitus antoi eilen esityksen ammatillisen koulutuksen uudistamisesta. Koko ammatillisen koulutuksen lainsäädäntö, rahoitus- ja tutkintojärjestelmä muuttuisi. Tavoitteena on, että uusi ammatillinen koulutus vastaisi nykyistä paremmin työelämän muutoksiin ja tulevaisuuden osaamistarpeisiin. Päivän Lehden artikkelin löydät tästä.

Kritiikkiä on kuitenkin jo herättänyt se, että opetusvelvoite työnnetään yrityksille – työpaikoilla tapahtuvaa oppimista lisätään ja käyttöön otetaan uusi koulutussopimus. Käytännössä pelko on, että oppilaat laitetaan liian vähäisin opein työelämään, jossa yrityksillä ei ole valmiutta ottaa heitä vastaan.

Ammatillisessa koulutuksessa noin 360 ammattinimikkeestä on katoamassa jopa puolet. Uudistuksen myötä poistuu yksilöityjä koulutusohjelmia, erityisesti tekniikan ja liikenteen aloilta, ja ammattinimikkeitä jäisi jäljelle noin 160.

Ruotsin kieli ja rasvat vapautuvat

Hallitus on lähettänyt lausuntokierrokselle myös esityksen, joka mahdollistaa ruotsin kielen valinnaisuutta koskevan kokeilun. Kokeilu on määräaikainen, ja siihen voi elokuusta 2018 alkaen osallistua enintään 2 200 oppilasta. Ruotsin kielen valinnaisuus oli perussuomalaisten ehto ammatillisen koulutuksen uudistuksen hyväksymiselle.

Kokeiluun osallistuvat oppilaat vapautetaan toisen kotimaisen kielen opiskelusta myös lukiossa tai ammatillisessa koulutuksessa. Suomen Lukiolaisten Liitto on jo ehtinyt kannattaa siirtymistä malliin, kritiikkiä on tullut lähinnä RKP:n taholta.

Apteekkipalvelujen saatavuutta lisätään nostamalla apteekkien toimipistelupien määrää, mutta apteekkitoiminta säilyy edelleen luvanvaraisena. Lisäksi selvitetään tiettyjen itsehoitolääkkeiden myynnin mahdollista laajentamista päivittäistavarakauppaan, näitä olisivat esimerkiksi lääkerasvat mutta eivät särkylääkkeet.

Ministerit ja hävittäjämiljardi pöydällä

Ylen tietojen mukaan hallitus suunnittelee puuttuvansa puoliväliriihen toisena päivänä vielä asumis- ja toimeentulotukeen. Kansalaiset yritetään saada töihin kotiin jäämisen sijaan.

Pääministeri Juha Sipilän hallitus ei näillä näkymin kuitenkaan puuttuisi perhevapaisiin, vaikka kokoomus ja Petteri Orpo ovat toivoneet niiden uudistamista. Ylen mukaan asia ei olisi etenemässä kehysriihessä, sillä Timo Soinin perussuomalaiset eivät salli edes asian selvittämistä, sillä se olisi perheiden sisäisiin asioihin puuttumista.

Sen sijaan Iltalehden mukaan hallitus olisi jo päättänyt ensimmäisen miljardin kuluerän varaamisesta hävittäjähankintoihin. HX-hävittäjähankkeen tavoitteena on korvata vuodesta 2025 alkaen poistuva ilmavoimien Hornet-kalusto monitoimihävittäjään perustuvalla ratkaisulla. Tarjouspyyntö lähetetään keväällä 2018 neljän valtion hallitusten kautta viidelle valmistajalle.

Tänään tehdään myös ratkaisut mahdollisista ministerimuutoksista. Esillä on käytännössä ollut perussuomalaisten tarve saada vakuuttava ministeripesti puolueen tulevalle puheenjohtajalle. Ratkaisun pohjana lienee ylityöllistetyn työ- ja oikeusministeri Jari Lindströmin taakan jakaminen.

Kommentoi Facebookissa