KALASTUS Saamelaiskäräjät vaatii kyttyrälohen määrittämistä haitalliseksi vieraslajiksi sekä Suomessa että EU:ssa mahdollisimman pian. Kyttyrälohi uhkaa Tenojoen ja Näätämöjoen vesistöjen ekosysteemejä, luonnollisia lohikantoja ja ihmisten terveyttä.
Kyttyrälohien määrä on kasvanut Tenojoessa ja Näätämöjoessa viimeisinä parittomina vuosina valtavasti. Viime kesänä kyttyrälohia nousi Tenojokeen jo enemmän kuin Atlantin lohia. Näin mittavassa määrässä kyttyrälohet uhkaavat Atlantin lohen pärjäämistä sekä joissa että meressä. Kyttyrälohien kuoleminen ja mätäneminen jokiin muuttaa jokien ekosysteemejä sekä on uhkana myös ihmisten terveydelle.
Arvioiden mukaan kesällä 2023 näihin jokiin nousee vielä enemmän kyttyrälohia. Tämän vuoksi Saamelaiskäräjät vaatii, että jo kesällä 2022 ryhdytään valmistautumaan kyttyrälohien vähentämiseen seuraavana kesänä muun muassa kokeilemalla erilaisia pyyntimenetelmiä paikallisten kalastajien kanssa.
– Suomen valtion tulee kantaa vastuunsa Tenojoen ja Näätämöjoen vesistöjen ja alkuperäisten lohikantojen suojelusta ja ryhtyä kaikkiin tarvittaviin toimiin kyttyrälohen katastrofaalisen leviämisen estämiseksi. Toimenpiteitä olisi tarvittu jo aikoja sitten ja nyt niille on todellinen kiire, sanoo Saamelaiskäräjien I varapuheenjohtaja Anni Koivisto.
Kyttyrälohta ei ole vielä nyt määritelty merkittäväksi haitalliseksi vieraslajiksi, ei Suomen kansallisessa vieraslajilistassa eikä EU:n vastaavassa listassa. Saamelaiskäräjät vaatii, että kyttyrälohi lisätään näihin luetteloihin mahdollisimman pian. Tässä yhteydessä tulee poikkeussäännöksillä mahdollistaa kyttyrälohen myyminen siinä vaiheessa, kun se on vielä syömäkelpoista.
Lue myös: Seitsenkiloinen nieriä on yksi neljästä uudesta Suomen ennätyskalasta – punnituksessa oltava tarkka
Kommentoi Facebookissa