Sähköbussit kulkevat hiljaa ja ilman päästöjä – ovatko ne vaihtoehto?

Pääkaupungin liikenteeseen tulee talven aikana kaiken kaikkiaan neljä sähköbussia ja latausasema rakennetaan päätepysäkkien lisäksi Rautatientorille.

Pääkaupungin liikenteeseen tulee talven aikana kaiken kaikkiaan neljä sähköbussia ja latausasema rakennetaan päätepysäkkien lisäksi Rautatientorille. (Kuva HSL)

Raiteita rakennetaan ja tunneleita kaivetaan, mutta myös sähköbussi on hiipinyt vaihtoehdoksi.

JOUKKOLIIKENNE Sähköllä toimivaa bussiliikenneverkostoa pidettiin vielä viime vuosikymmenen lopulla kaukaisena ajatuksena. Mielet alkoivat kuitenkin muuttua ja visiot kirkastua VTT:n ja Helsingin seudun liikenteen HSL:n vuonna 2012 käynnistyneen ja Tekesin rahoittaman eBus-projektin myötä.

Kansainvälistäkin kiinnostusta herättäneen projektin spin off-yrityksenä syntyi lahtelainen Linkker Oy. Helsingin seudun liikenne HSL ostaa Linkkeriltä kaikkiaan 12 pikaladattavaa sähköbussia, joiden on tarkoitus olla käytössä tämän vuoden loppuun mennessä.

Ensimmäiset sähköbusseista kulkivat jo viime vuonna Espoossa, viikon kuluttua maanantaina liikenteeseen lähtee vuorostaan Helsingin ensimmäinen kokonaan sähköllä kulkeva bussi. Helsingin keskustaan kulkeva sähköbussi liikennöi Ruskeasuon ja Rautatientorin välistä reittiä. Pääkaupungin liikenteeseen tulee talven aikana kaiken kaikkiaan neljä sähköbussia.

Vuoden 2018 syksyllä aiotaan tehdä tarjouskierros kahden muun kantakaupunkia halkovan reitin liikenteestä. Edellytyksenä on tuolloin, että liikennöintiä harjoitetaan peräti 30 sähköbussilla. Helsingin seudun liikenteen tavoitteena on, että vuonna 2025 pääkaupunkiseudun busseista kolmannes kulkisi sähköllä.

Nyt aloittavan linjan sähköbussi saa aluksi virtansa päätepysäkillä, mutta Rautatientorille on rakenteilla latauspiste, samoin seuraavien linjojen reiteille ja päätepysäkeille. Akut voidaan ladata pikalatauslaitteella bussin päätepysäkillä matkustajien noustessa kyytiin. Ajokierrosta varten kertyy riittävästi virtaa 2–4 minuutissa. Täyteen ladatuilla akuilla bussin toimintasäde on maksimissaan 70 kilometriä.

Latausaseman investointi luonnollisesti maksaa, sähköbussien päätepysäkkien latausasemat kustantavat noin 350 000 euroa. Esimerkiksi Helsingin Rautatieasemalle rakennettavan latausaseman kustannukset ovat jo noin 2,6 miljoonaa euroa, sillä tekniikka oli sijoitettava maan alle.

– HSL on tehnyt kestävän kehityksen toimenpidesitoumuksen. Tavoitteemme on vähentää lähipäästöjä ja hiilidioksidipäästöjä yli 90 prosenttia vuoteen 2025 mennessä vuoden 2010 tasosta, HSL:n toimitusjohtaja Suvi Rihtniemi sanoo.

Akut voidaan ladata pikalatauslaitteella bussin päätepysäkillä matkustajien noustessa kyytiin. Ajokierrosta varten kertyy riittävästi virtaa 2–4 minuutissa.
Akut voidaan ladata pikalatauslaitteella bussin päätepysäkillä matkustajien noustessa kyytiin. Ajokierrosta varten kertyy riittävästi virtaa 2–4 minuutissa. (Kuva HSL)

Sähköbussit tukevat HSL:n strategista tavoitetta kasvattaa vähäpäästöisen kaluston osuutta joukkoliikenteessä.

– Tavoitteeseen pääseminen edellyttää uutta ajoneuvoteknologiaa. Kolmekymmentä prosenttia HSL:n tilaaman bussiliikenteen kalustosta on tarkoitus olla sähköistä vuonna 2025.

HSL on tarjonnut bussiliikennöitsijöille mahdollisuutta kokeilla sähköbusseja ilman, että se vaikuttaa liikennöitsijän kalustohankintoihin tai talouteen. HSL hankkii sähköbussit leasing-sopimuksella poikkeuksellisesti itse, sillä uuden teknologian riskien sälyttäminen liikennöitsijöille olisi ollut kohtuutonta.

Linkkerin talousjohtajan ja yhtiön perustajiin kuuluvan Tom Granvikin mukaan Helsingin kaltaisen päästöhaasteen edessä ollaan muissakin suurkaupungeissa. Bussit ovat tärkeä osa kuljetusverkkoa, tulevina vuosina niiden ympäristöhaitat on saatava kestävällä tavalla kuriin.

– Tarjoamme pelkän bussin sijaan kokonaiskonseptin, joka piirtää asiakkaalle tiekartan puhtaampaan ja ympäristöystävällisempään joukkoliikenteeseen, Granvik painottaa.

Täyssähköbussi ei tuota lainkaan haitallisia lähipäästöjä ja se kuluttaa energiaa vain murto-osan dieselbussista, joten sen energiakustannukset ovat huomattavasti dieselbussia pienemmät. Linkker kuluttaa niukasti energiaa muun muassa siksi, että sen runko on kokonaan alumiinia, joten auto on kevyt teräsrunkoiseen bussiin verrattuna.

Sähköbussin paino on noin 9 500 kiloa, joka on lähes 3 000 kiloa vähemmän kuin tavallisella dieselbussilla. Sähköbussin pituus on 13 metriä ja istumapaikkoja on 40.

Potentiaalisimmat markkinat sähköbusseille löytyvät Pohjoismaiden lisäksi muun muassa Saksasta ja Hollannista. Viime vuoden lopussa Tampereella aloitettiin liikennöinti yhdellä sähköbussilla, määrä on tarkoitus kasvattaa neljään jos kaikki sujuu suunnitelmien mukaan. Tampereella bussit toimittaa kilpailutuksen perusteella puolalainen Solaris.

Sähköbussikokeilusta huolimatta myös pääkaupunkiseudun liikenteeseen on tulossa sekä Länsimetro että raitioliikenteeseen Raide-Jokeri-niminen hanke Espoon Keilaniemestä Itäkeskukseen.

  • Lähteet Tekes, Linkker, Helsingin Sanomat ja HSL

Kommentoi Facebookissa