Sähkön hinta ei laske – ei tänä kesänä eikä edes ensi talvenakaan

Sähkölämmitteisen omakotitalon sähkölasku on noussut jopa sadoilla euroilla kuukaudessa. (Kuvituskuva Fotolia)

Kolumnistimme toteaa, että tavallinen sähkön kuluttaja ei voi kuin toivoa sateista kesää, tuulista syksyä ja lämmintä talvea.

KOLUMNI Kuluttajahinnat nousevat lähes kuuden prosentin vuosivauhdilla. Inflaatiota on kiihdyttänyt viimeisen puolen vuoden aikana erityisesti sähkön hinnan kallistuminen, sen on jokainen kuluttaja huomannut sähkölaskun suuruudessa. Sähkölämmitteisen omakotitalon sähkölasku on noussut jopa sadoilla euroilla kuukaudessa, eikä sähkön hinta putoa lähitulevaisuudessa, ei tänä kesänä eikä ensi talvenakaan.

Sähköyhtiöiden määräaikaiset tarjoukset heijastelevat sähkön ostajalle markkinoiden näkemystä tulevaisuuden sähkön hinnasta. Tällä hetkellä sähköyhtiöt tarjoavat määräaikaista parin vuoden voimassa olevaa kiinteähintaista sähkösopimusta noin 13 sentillä kilowattitunnilta. Se on noin kolme kertaa enemmän verrattuna siihen hintaan, millä sähköä sai ostaa parisen vuotta sitten. Silloin sähköä myytiin Suomessa alehinnoin verrattuna muihin EU-maihin.

Pörssisähkön ostajille ei ole myöskään odotettavissa parempia aikoja. Jokin aika sitten sähköpörssi Nord Poolissa päiväkohtainen sähkön hinta oli 60 sentissä. Kaikkea sähköä ei tietenkään myydä spot-markkinoilla, vaan itse asiassa vain pieni osa. Markkinapaikalla myyjät ja tuottajat arvioivat käytännössä sitä, kuinka paljon sähköä jatkossa tiettynä ajankohtana kuluu. Kuluttajalle pörssihinnan päälle tulee vielä arvonlisävero, sähköyhtiön perimä marginaali ja siirtomaksu. Kuluttaja voi vaikuttaa ainoastaan sähköyhtiön marginaaliin kilpailuttamalla sähköyhtiöitä. Helpoin, mutta samalla vaikein tapa pienentää omaa sähkölaskuaan, on vähentää sähkön kulutusta.

Harva tietää nyt ja jatkossa mitkä tekijät vaikuttavat sähkön hintaan, asiantuntijanäkemyksiä riittää joka lähtöön. Se on ainakin varmaa, että kylmä, tuuleton ja kuiva kesä nostavat sähkön hintaa tarjonnan supistuessa. Sähkönmyynnillä tehdään myös politiikkaa, sen on Ukrainan sota paljastanut. Venäjä on lähes lopettanut sähkönmyynnin meille ja samaan aikaan olemme itse rajoittaneet sähkön ostoa Venäjältä.

Venäjän tuonnin lakkaaminen ja samanaikainen Olkiluodon sähkön toimituksen takkuilu leikkaa Suomen omaa sähkökapasiteettia. Fennovoiman Hanhikiven ydinvoimalan tulevaisuudesta ei tiedä kukaan, tuleeko siitä koskaan sähkönkysynnän helpottajaa. Myös maakaasun hinta vaikuttaa mutkan kautta sähkön hintaan Venäjän rajoittaessa kaasun vientiä Keski-Eurooppaan ja erityisesti Saksaan. Maihin, joissa sähkövoimaloiden polttoaine on maakaasu. Jälkeenpäin on helppo arvostella EU-maiden energiapolitiikan tukeutumista Venäjään, josta EU:n kaasutuonnin osuus on jatkuvasti kasvanut. Kaasuntuonnin vähentäminen Eurooppaan ja Ukrainan sodan jatkuminen pitää jatkossakin energianhinnan korkeana.

Tässä tilanteessa tavallinen sähkön kuluttaja ei voi kuin toivoa sateista kesää, tuulista syksyä ja lämmintä talvea. Voihan makuuhuoneen lämpötilan ja valojen sammuttamistakin kokeilla, vaikka siitä ei monen sentin laskua tule sähkölaskuun.

Seppo Konttinen

Valtiotieteiden maisteri Seppo Konttinen oli Yleisradion taloustoimittaja vuosina 1974–2010. Hän on tunnettu kriittisistä artikkeleistaan ja syvällisestä perehtymisestä taustatietoihin.

Seppo Konttinen on kirjoittanut teokset Salainen pankkituki, Kansallisomaisuuden ryöstö, Suomalainen ruokalasku, Suora lähetys. Tosiasiaa Yleisradiosta, Lakien synty sekä Kallis ruokakassi. Hänen kolumnejaan voi lukea myös Valtiomahti-blogissa.

Lue myös: Kansanedustajat kaupan kassalla – kytkykaupassa poliitikot pääsevät nauttimaan osuuskaupan eduista

Kommentoi Facebookissa