”Sähkön hinta ei nouse”, ”teemme voittoa Kreikan lainoilla” – nämä ovat parhaat poliittiset valheet

Jyrki Katainen vakuutti, että sähkön hinta ei nouse ja Jutta Urpilainen allekirjoitti kirjeen Kreikan lainojen vakuutena.

Jyrki Katainen vakuutti, että sähkön hinta ei nouse ja Jutta Urpilainen allekirjoitti kirjeen Kreikan lainojen vakuutena. (Kuva AOP)

Kuinka lapsilisät kolminkertaistettiin, työttömyys puolitettiin ja kirje allekirjoitettiin vakuutena.

POLITIIKKA Sähköverkkoyhtiö Carunan pyrkiessä nostamaan tänä ja viime vuonna sähkönsiirtohintoja kuluttajien kannalta katsottuna kohtuuttomasti, on se palauttanut mieleen mitä asiasta vakuuteltiin valtion myytyä Fortumin sähköverkon vuonna 2013.

Kokoomuslainen pääministeri Jyrki Katainen sekä elinkeinoministeri Jan Vapaavuori puolustivat kilvan ratkaisua. Kataisen mukaan ratkaisu ei nostaisi sähkönsiirron hintaa asiakkaalle, koska sitä säädeltäisiin tarkasti. Vapaavuoren mielestä valtion ei kannattanut panostaa verkkoon, sillä se ei toisi uusia työpaikkoja eikä verotuloja.

No eipä tule paljoa verotuloja Carunaltakaan, kuten artikkelistamme Kansa kapinoi taas sähkön hinnasta – johtajat käärivät aikoinaan miljoonia ilmenee.

Puhuuko presidentti totta?

Toista maailmansotaa edeltävät valtionjohtajien puheet ovat omaa luokkaansa, samoin kuin Pohjois-Korean diktaattoreiden maineteot.  Nykyaikaisen länsimaisen demokratian kuuluisimpia poliittisia valheita kuultiin Yhdysvalloissa Watergate-tietovuodon tutkinnassa vuosina 1972–1974.

Presidentinvaalien alla vuonna 1972 istuvan presidentin Richard Nixonin ”putkimiehet” olivat murtautuneet demokraattien vaalitoimistoon Watergate-hotellissa ja jäivät kiinni. Tricky Dicky ei koskaan tunnustanut osallisuuttaan salakuuntelujupakkaan, mutta joutui eroamaan. Suurin synti oli valehtelu kansalaisille.

Mieleen ovat lähtemättömästi piirtyneet myös presidentti Bill Clintonin luimistelevat kasvot hänen vakuuttaessaan, kuinka ”I did not have sexual relations with that woman”, tarkoittaen Valkoisen talon harjoittelijaa Monica Lewinskya, ja mehän tiedämme nyt mitä todellisuudessa oli tapahtunut.

Keskustan presidenttiehdokas Matti Vanhasella on ollut omat naisjupakkansa. Hän myös vakuutti Suomen tekevän tuntuvaa voittoa Kreikan lainoilla.
Keskustan presidenttiehdokas Matti Vanhasella on ollut omat naisjupakkansa. Hän myös vakuutti Suomen tekevän tuntuvaa voittoa Kreikan lainoilla. (Kuva Matti Vanhanen)

Monet poliittiset valheet liittyvät vaalilupauksiin. Presidentti Donald Trump lupasi laittaa Hillary Clintonin vankilaan ja rakennuttaa muurin Meksikon rajalle, joita pidettiin vain populistisina heittoina. Hillary ei ole vankilassa, mutta nyt muuria ollaan oikeasti puuhaamassa – ja maa on sekasorrossa.

Puolitettu työttömyys ja pääjohtajan virka

Mutta osataan sitä Suomessakin. Ajoneuvoveroa kerättiin vuonna 1976 väliaikaisesti valtion huonon rahatilanteen johdosta tuulilasiin kiinnitetyillä tarroilla, nyt tuon vakiintuneen veloituksen nimi on auton käyttömaksu eli ajoneuvovero.

Entä kuinka moni uskoi, että liikenneministeri Anne Bernerin ajama tieverkoston yhtiöittäminen olisi tuonut ylimääräisen miljardin valtion kassaan?

Perussuomalaisten edeltäjä Suomen Maaseudun Puolue eli SMP lupasi vuoden 1983 vaaleissa puolittaa työttömyyden puolessa vuodessa. Oppositiossa suosiota kasvattanut puolue otettiin hallitukseen ja Urpo Leppänen nimitettiin työministeriksi.

Työttömyys toki ensin laski niin sanotun Rinteen mallin mukaan, kunnes 1990-luvun lama räjäytti tilastot ja tuhosi koko puolueen. Puheenjohtaja Pekka Vennamon ei pitänyt koskaan ottaa vastaan poliittista virkanimitystä, kunnes Postin pääjohtajan virka-Audin takaovi aukesi vuonna 1989.

Lisätäänkö vai leikataanko lapsilisiä?

Vuoden 1987 eduskuntavaalien televisioväittelyssä SDP:n puoluesihteeri Erkki Liikanen lupasi kolminkertaistaa lapsilisät. Sitä odotellaan edelleen, Liikanen itse päätyi Brysselin simpukkapatojen kautta Suomen Pankin pääjohtajaksi.

Vasemmistoliiton kansanedustaja Terttu Huttu-Juntunen vastusti voimakkaasti vuoden 1995 vaalikampanjassaan lapsilisien leikkauksia – mutta jotka hän sosiaaliministeriksi tullessaan heti hyväksyi.

Ensimmäiset somalipakolaiset saapuivat Suomeen vuonna 1990. Presidentti Mauno Koiviston aloitteesta Harri Holkerin hallitus valmisteli salaista pykälää, jonka mukaan tulijat voitaisiin käännyttää jo rajalla. Ulkomaalaisvaltuutettu Antti Seppälä kävi kuitenkin jopa hakemassa pakolaisia Moskovasta Suomeen. Juristia ja virkamiestä harkittiin syytettäväksi virkavirheestä.

Seppälä kertoi kansalle, että humanitaaristen syiden takia oleskeluluvan saaneet ihmiset palaisivat pian kotiin ja tarvitsivat vain hetken turvapaikan. Seppälä tiesi jo silloin, että suuri osa ei palaisi koskaan. Hän perusteli valehtelunsa oikeutusta oikeamielisellä päämäärällään.

Suomen Pankin pääjohtaja Erkki Liikanen lupasi SDP:n puoluesihteerinä kolminkertaistaa lapsilisät, sitä odotellaan edelleen.
Suomen Pankin pääjohtaja Erkki Liikanen lupasi SDP:n puoluesihteerinä kolminkertaistaa lapsilisät, sitä odotellaan edelleen. (Kuva Suomen Pankki)

Pyytämättä ja yllätyksenä

Juhannuksen alla vuonna 2003 pääministeri Anneli Jäätteenmäki kertoi eduskunnalle, että hän oli saanut julkisuuteen tuomansa ja vuodetut Irak-muistiot ”pyytämättä ja yllätyksenä”. Muutamaa tuntia myöhemmin presidentti Tarja Halosen neuvonantajana toiminut Martti Manninen tunnusti, että hän oli toimittanut kyseiset asiakirjat Jäätteenmäelle tämän nimenomaisesta pyynnöstä.

Jäätteenmäki menetti virkansa, mutta niin myös Manninen. Pääministeriksi Jäätteenmäen jälkeen noussut Matti Vanhanen sen sijaan selvisi Yleisradion esittämästä väitteestä, että hänen Nurmijärven kotiinsa olisi toimitettu ilmaisia rakennustarvikkeita Nuorisosäätiötä lähellä olevasta rakennusliikkeestä. Jupakan seurauksena Suomen kansa oppi uuden sanonnan ”tuppeen sahattu”.

Elämään on jäänyt myös määritelmä ”normaalit ruokajuomat”, jolla kokoomuksen puoluesihteeri Pekka Poku Kivelä perusteli tuhtia humalatilaansa Tallinnan-matkalla.

Kirje allekirjoitetaan vakuutena

Matti Vanhasen vuoden 2010 toteamus, kuinka ”suomalaisten veronmaksajien ei ole syytä olla huolissaan rahan lainaamisesta Kreikalle, sillä Suomi tekisi lainajärjestelyillä tuntuvaa voittoa”, on  kuitenkin laskettava puhtaiden poliittisten valheiden joukkoon.

Sen hengenheimolaiseksi voidaan liittää valtiovarainministeri Jutta Urpilaisen vakuuttelut Suomen saamista turvaavista vakuuksista Kreikan lainoihin. Mutkikkaasta vakuusjärjestelystä Suomelle aiheutui jo asiassa käytettyjen asianajotoimistojen palkkioina sekä investointipankin vakuuksien hallinnointikuluna heti kättelyssä miljoonalasku.

Julkisuus oli kuitenkin hallussa, kun Urpilainen näyttävästi allekirjoitti ”vakuuden”. Se oli Urpilaisen saama kirje Kreikan valtiovarainministeri Evangelos Venizelosilta.

Loppukevennyksenä olkoon Ilkka Kanervan legendaarinen haastattelu Yleisradion Ajankohtaiselle kakkoselle. Ikeltä kysyttiin vuonna 1981, onko hän koskaan törmännyt tai itse syyllistynyt poliittiseen valheeseen. Vastaus on klassikko.

Lähteinä olleet mm. Yleisradio, MTV, STT sekä Pekka Ervastin blogi

  • Videolla Ilkka Kanerva haastattelu Yleisradion Ajankohtaiselle kakkoselle

Kommentoi Facebookissa