SÄHKÖ Sähkön pörssihinta oli päättyvänä vuotena ennätyskorkealla. Keskimäärin sähköä sai Suomessa markkinoilta 72 eurolla megawattitunnilta, kun vuosina 2018 ja 2019 keskihinta oli noin 45 euroa. Vuonna 2020 sähköä sai historiallisen halvalla, 28 eurolla.
Sähkömarkkinoilla vuosi on ollut hyvin erikoinen: joulukuun Suomen keskihinta on yli nelinkertainen huhtikuuhun verrattuna. Useimmissa muissa Euroopan maissa nousu on ollut selvästi Suomea suurempaa.
Ennätyskorkeat sähkön markkinahinnat vaikuttavat yritys- ja kuluttaja-asiakkaiden sähkölaskuihin. Markkinahintojen muutokset näkyvät sähkölaskuissa yleensä viiveellä, sillä vain muutamalla prosentilla kuluttajista on pörssihinnasta riippuvainen spot-sopimus.
Vaikkapa kaksi vuotta sitten edulliseen aikaan tehdyn määräaikaisen sopimuksen uusiminen viime kuukausina on tarkoittanut monelle kuluttajalle kohonnutta hintaa.
– Sähkö oli aika halpaa viimeiset kymmenen vuotta, ja pitkään pörssisähköä ostaneet ovat vielä reilusti voitolla varsinkin, jos ovat pystyneet ajoittamaan kulutustaan edullisille yön tunneille, toteaa Energiateollisuus ry:n markkinoista vastaava johtaja Pekka Salomaa.
– Määräaikaisilla kiinteillä hinnoilla sähköään ostavat ovat vastaavasti saaneet suhteellista etua nyt marras-joulukuun kalleimpina päivinä, Salomaa jatkaa.
Yhteisillä markkinoilla siirtokapasiteetti eri alueiden välillä ei ole riittänyt, ja tämä on johtanut merkittäviin aluehintaeroihin. Varsinkin syksyn 2021 aikana Ruotsin sisäiset hintaerot ovat olleet huomattavan suuria ja suurempia kuin erot Tukholman ja Helsingin välillä.
Energiateollisuus ry toteaa, että investointeja tarvitaan lisää. Suomen tilanne helpottuu, kun Olkiluoto 3 aloittaa tuotantonsa kevätkauden 2022 aikana. Kotimainen tuotanto lähes kattaa keskimääräisen kysynnän sen jälkeen. Tuonnin ja viennin rooli tulee tämän jälkeen olemaan korostuneesti vaihteluita tasapainottava.
Ydinvoiman osuus nousee yli neljänkymmenen prosentin sähköntuotannosta kesään 2022 mennessä. Olkiluoto 3:n ja lisääntyvän tuulivoiman myötä Suomi pystyy nykyistä paremmin hyödyntämään Pohjois-Ruotsin ja Norjan joustavaa vesivoimaa.
Korkeimmillaan sähkön hinta kävi yli tuhannessa eurossa megawattitunnilta, kun taas viime talvena sähkön tuntihinta oli kahtena päivänä negatiivinen, eli pörssisähköasiakkaat saivat yhtiöltään korvauksen suostuessaan käyttämään sähköä.
– Alkuvuoden halvimmat hinnat johtuivat siitä, että tuulivoimaa ja vesivoimaa oli yllin kyllin tarjolla, ja samaan aikaan lauhkea sää laski kysyntää. Vuoden loppupäässä pohjoismaiset vesivarastot olivat vähissä ja tuuli vähän, joten sähkön hinta nousi tästäkin syystä, Salomaa sanoo.
Sähkön edelleen jatkuva hintakriisi alkoi kaasun hinnan kohoamisesta, joka kasvatti kivihiilen kysyntää Keski-Euroopassa, nosti päästöoikeuksien kysyntää ja sen seurauksena niiden hintaa. Samaan aikaan tuuli- ja vesivoimaa oli tarjolla vähemmän kuin aiemmin.
Kommentoi Facebookissa