KOLUMNI Enää ei ole mikään uutinen, että sähkönsiirtoyhtiöt rokottavat kansalaisia monopoliasemansa turvin ylihinnoitetuilla sähkönsiirtomaksuilla. Nyt kansalaisjärjestö Finnwatch kertoo, että sähkönsiirtoyhtiöiden Carunan ja Elenian verovälttely on tullut maksamaan viimeisten viiden vuoden aikana noin 90 miljoonaa euroa suomalaisille veronmaksajille.
Samaan aikaan talousuutiset paljastavat Carunan toimitusjohtajan Tomi Yli-Kyynyn palkan nousseen yli 20 prosenttia. Sähkönsiirtoyhtiö maksoi viime vuonna toimitusjohtajalleen 489 000 euroa, jonka tiedon Yli-Kyyny halusi piilottaa kansalaisilta pyytämällä verottajaa poistamaan nimensä tiedotusvälineille lähetetyistä verotiedoista.
Päällepäin näyttäisi siltä, että ylihinnoitetulla sähkön siirrolla voisikin maksaa yhtiön jättipalkkoja työntekijöille ja myös veroja Suomelle. Finnwatchin tutkimusartikkeli kuitenkin kertoo, että yhtiöiden toiminnasta syntyneitä voittoja on siirretty omistajille verottajan ulottumattomiin korkokuluina. Viime vuoden lopussa Caruna-konsernin suomalaisen emoyhtiön taseessa oli korkeakorkoisia osakaslainoja 774 miljoonaa euroa, joista maksettiin ylikorkeaa kahdeksan ja puolen prosentin korkoa. Elenia pani paremmaksi maksamalla 12,5 prosentin korkoa osakaslainoille. Erinomaista sijoitustoimintaa, kun pankeilta saa lainarahaa lähes nollakorolla. Miten tällainen laillinen puliveivaus on mahdollista?
Kysymys on niin sanotusta tasevapautuksesta, jonka avulla osakkaille maksetut korkokulut voidaan vähentää täysimääräisesti verotuksessa. Näin valtion verokassan menetykset maksavat kansalaiset. Kaiken lisäksi yhtiöiden tilinpäätöksistä voidaan lukea, että ne ovat edellä kerrotun tempun takia erittäin velkaisia. Toiminta rahoitetaan omistajien velalla, ei esimerkiksi osakesijoituksilla.
Sipilän hallitus ajoi eduskunnassa läpi tasevapautussäännön eli suomeksi sanottuna verovälttelypykälän. Valtiovarainministeriö oli aiemmin esittänyt tasevapautuksesta luopumista siksi, että se mahdollistaa edellä kuvatun verovälttelyn. Verottaja oli asiasta samaa mieltä. Asiantuntijoiden mielipiteet heitettiin kuitenkin roskiin, kun elinkeinoelämän lobbarit Elinkeinoelämän keskusliitto, Kauppakamari ja Suomen yrittäjät aloittivat puolueisiin kohdistuvan painostuksen. Keskusta, kokoomus, Sininen tulevaisuus ja RKP kannattivat tasevapautussääntöä eduskunnassa. Näin saatiin uusi verotuksen porsaanreikä lakiin, jota vastustivat SDP, vasemmistoliitto ja vihreät.
Nyt Sanna Marinin hallituksen olisi pantava verovälttely kuriin, kun hallitusohjelmassakin sanotaan: ”Ensi vaiheessa on puututtava aggressiiviseen verosuunniteluun tiivistämällä veropohjaa ja estämällä kansainväliseen sijoitustoimintaan liittyvää veronkiertoa.” Hallitusohjelman hyväksyneet puolueet toteavat jämäkästi, ettei yhtiöiden aggressiivista verosuunnittelua tule hyväksyä. Sähkönkuluttajat ja veroja maksavat kansalaiset allekirjoittavat varmasti tämän julistuksen.
Seppo Konttinen
Valtiotieteiden maisteri Seppo Konttinen oli Yleisradion taloustoimittaja vuosina 1974–2010. Hän on tunnettu kriittisistä artikkeleistaan ja syvällisestä perehtymisestä taustatietoihin.
Seppo Konttinen on kirjoittanut teokset Salainen pankkituki, Kansallisomaisuuden ryöstö, Suomalainen ruokalasku, Suora lähetys. Tosiasiaa Yleisradiosta, Lakien synty sekä Kallis ruokakassi. Hänen kolumnejaan voi lukea myös Valtiomahti-blogissa.
Lue myös: Finnwatch arvostelee sähkönsiirtoyhtiöitä – ”Suomi on menettänyt noin 90 miljoonaa euroa verotuloja”
Kommentoi Facebookissa