SAIMAANNORPPA Saimaannorppakanta on kasvanut vakaasti vuodesta 2014, jolloin kannan kooksi arvioitiin noin 300 norppaa. Metsähallituksen arvion mukaan norppien talvikanta on kasvanut taas viime vuodesta 10–20 yksilöllä ja on nyt kooltaan 380–400 norppaa.
Määrä on jo hyvin lähellä saimaannorpan suojelustrategiassa ja toimenpidesuunnitelmassa vuodelle 2025 asetettua 400 yksilön välitavoitetta. Pitkäjänteinen suojelu ja paikallisväestön sille antama tuki ovat tuottaneet tulosta.
Kahden viime talven alut ovat olleet hyvin leutoja, ja laskennoissa on havaittu tavallista vähemmän norppien makuupesiä. Leudot talvet ovat vaikeuttaneet sekä norppien pesintää että pesien havainnointia. Apukinosten tekemiseen ja pesälaskentoihin osallistunut runsas vapaaehtoisten joukko on mahdollistanut norppakannan suojelun ja seurannan leutoinakin talvina.
– Paikallisten toimijoiden työ ja tuki suojelulle ovat olleet ratkaisevan tärkeitä suojelussa onnistumiselle, lämmin kiitos siitä. On rohkaisevaa, että kanta on leudoista talvikeleistä huolimatta kehittynyt edelleen hyvään suuntaan ja lähes jo saavuttanut 400 yksilön välitavoitteen. Suojelutoimet ovat olleet vaikuttavia, asunto-, energia- ja ympäristöministeri Kimmo Tiilikainen sanoo.
Tuore arvio norppakannan koosta perustuu alueittain tehtyyn pesintäanalyysiin, jossa hyödynnettiin vuosien 2016–2018 pesätietoja, syntyneiden kuuttien määrää sekä havaintoja jäällä lepäävistä norpista. Kuutteja syntyi tänä vuonna 86, ja 80 kuutin määrä on ylitetty jo kolmena perättäisenä vuotena. Tulokset viittaavat siihen, että kannan elpyminen jatkuu myös tulevaisuudessa.
– Kalastuksen sivusaaliskuolleisuutta on vähennetty vapaaehtoisilla sopimuksilla saimaannorpan suojelemiseksi. Vesialueen omistajat ovat näin osoittaneet aidon halunsa ja sitoutumisensa suojeluun. Ilman vesialueenomistajien ja kalastajien panosta suojelutavoitteita olisi ollut vaikea saavuttaa, sanoo maa- ja metsätalousministeri Jari Leppä.
Saimaannorpan suojelussa keskeistä on ollut EU:n LIFE-rahoitus, joka päättyy tänä vuonna. WWF:n mukaan saimaannorppa on kuitenkin edelleen erittäin uhanalainen ja tarvitsee ihmisen apua vielä pitkään. Kun WWF aloitti saimaannorpan suojelun vuonna 1979, norppia uiskenteli Saimaalla hieman yli 100.
– Kannan kasvu osoittaa, että saimaannorpan suojeluun on löydetty toimivia ratkaisuita. Etenkin laajentuneet verkkokalastuksen rajoitukset ja apukinosten kolaaminen ovat auttaneet norppaa, WWF Suomen pääsihteeri Liisa Rohweder sanoo.
Saimaannorppakanta on hyvin pieni ja hajallaan. Kannan geneettinen vaihtelu on vähäistä, mikä heikentää saimaannorpan kykyä vastata nopeasti muuttuvaan ympäristöön. Tämän takia on tärkeä saada kanta kasvamaan mahdollisimman nopeasti.
– Saimaannorpan suojelua on jatkettava, sillä se ei ole vieläkään turvassa. Meidän on muistettava, että jos norppa häviää Saimaalta, se häviää koko maailmasta. Siksi norpan suojelu on kunnia-asia meille suomalaisille, Rohweder sanoo.
Lue myös: Kolme nuorta saimaannorppaa hukkui muikkuverkkoihin – WWF vaatii ministeriöltä toimia
Kommentoi Facebookissa