Salakuljettaja, seikkailija, olympiasankari, juutalaisten pelastaja… – Algoth Niskan elämä kiehtoo edelleen

Algoth Niska Karolina-aluksensa edustalla, kannella Jack Lindvall.

Algoth Niska Karolina-aluksensa edustalla, kannella Jack Lindvall. (Kuva Salakuljettajien kuningas/ Omaisten arkisto)

Maailman merillä seikkaillut mies ei jättänyt jälkeensä rahaa, vaan legendaarisia tarinoita.

HISTORIA Kun Vain elämää -televisiosarjassa Ilkka Danny Lipsanen kertoi isoisänsä pelastaneen 150 juutalaista natsi-Saksan kynsistä, sai se median ja keskustelupalstat puimaan kuinka totta salakuljettajien kruunaamattoman kuninkaan Algoth Niskan tarunomaiset elämänvaiheet oikein olivat.

Algoth Niska oli suomalainen seikkailija, jollaisia ei enää synny. Ja kun Niskasta on kyse, siirtyy osa vastuusta myös kuulijalle. Vuonna 1888 syntyneen Niskan elämä oli kuin suurta näytelmää. Merikapteenin pojan kaksi veljeä olivat maineikkaita ooppera- ja operettitähtiä, toinen sisarista tunnettu sopraano ja toinen tanssitaiteilija.

Viipurista Niskan perhe muutti Helsinkiin, ja nuori Algoth kävi Nya Svenska Läroverketia, kuten myös esimerkiksi maailmanmatkaajan verenperinnön omaava koulukaveri Aleko Lilius. Myös hänen seikkailuistaan erityisesti kiinalaisten merirosvojen kanssa sai jälkimaailma lukea myöhemmin.

Urheilullinen Algoth voitti puolestaan Suomen ensimmäisen jalkapallomestaruuden Unitasin riveissä vuonna 1908. Ja kun Suomi osallistui menestyksekkäästi vuoden 1912 Tukholman olympialaisiin, kuului Algoth Niska joukkueeseen, joka kaatoi muun muassa Italian jatkoajalla maalein 3–2.

Tuosta ottelusta on kolme erilaista maalintekijätilastoa, yhden mukaan Niska teki Suomen toisen maalin. Pelaajilla ei ollut HIFK:lta lainassa olleissa pelipaidoissaan numeroita tai nimiä, joten kukin luottaa mihin parhaaksi näkee. Edes Suomen Palloliitto ei käytä alkuperäistä olympiatilastoa.

Vasen laitahyökkääjä Algoth Niska rynnistää kohti Italian maalia olympialaisissa.
Vasen laitahyökkääjä Algoth Niska rynnistää kohti Italian maalia olympialaisissa. (Kuva Stockholm 1912 Official Report)

Maailman meret tulevat tutuksi

Algoth Niskaa kutsuttiin yleisesti kapteeniksi, mutta hän oli suorittanut ainoastaan perämiestutkinnon vuonna 1915. Maailman meret olivat nuorelle miehelle kuitenkin tulleet jo tutuiksi, purjelaiva oli vienyt seikkailijan niin kuubalaisen serenadin pauloihin, Brasilian valkoisille hiekkarannoille kuin Lontoon sumuisiin satamiin.

Juuri ennen maamme itsenäisyyttä Algoth solmi 11.9.1917 avioliiton Magdansa kanssa. Häät pidettiin komeasti Kämpissä, jossa vuosienkin jälkeen orkesteri alkoi soittaa sävelmää En sjöman älskar havets våg, ”ain merimies merta rakastaa”, kun Algoth Niska astui saliin.

Vapaussodassa Algoth Niskaa pidettiin Helsingissä valkoisten riveissä jonkinlaisena johtohahmona, ja tarinat kertovat hänen selviytyneen monesti vain hyvän onnensa ja uskomattoman mielikuvituksensa avulla kiperistä tilanteista.

Mielikuvitusta tarvittiin sodan jälkeen erityisesti silloin, kun Niska teki alkuvarallisuutensa pohjan myymällä kauppias Pletschikoffilta ostamansa alkoholivaraston – sen jälkeen kun kieltolaki oli astunut voimaan vuonna 1919. Perhe kasvoi tyttärellä, lempinimeltään Kickanilla.

Algoth Niskalla oli monet kasvot ja monta roolia elämässään.
Algoth Niskalla oli monet kasvot ja monta roolia elämässään. (Kuva Salakuljettajien kuningas/ Omaisten arkisto)

Levoton veri ei rauhoitu

Niskan asiakaskuntaan kuuluivat myös Helsingin hienostopiirit, kuten muun muassa tuleva kaupunginjohtaja Erik von Frenckell. Algoth Niska kävi tullimiesten kanssa kissa ja hiiri -leikkiä saaristossa ja kulki hankintamatkoillaan kaikkialla Itämeren rannoilla. Raha kelpasi kaikille, ja myöskin pirtu.

– Kansanedustajat juovat, tuomarit juovat, asianajajat juovat, poliisit juovat, tullimiehet juovat myöskin… Kaikki juovat, sanalla sanoen. Alkoholi on kuollut, eläköön alkoholi! Algoth Niska runoili.

Poliisi jahtasi Niskaa ja ahdisteli siksi perhettä tavan takaa, joten he muuttivat Saksaan. Uskonnollinen Magda ei kuitenkaan hyväksynyt miehensä liikkuvaa elämäntyyliä, hän ja Kickan palasivat takaisin Helsinkiin. Kun aviomiehen kuva ilmestyi Poliisisanomiin, haki aviovaimo eroa.

Muutama epäonninen tapaus sai Niskan päätymään myös valtion vierashuoneeseen. Piirileikkiä poliisin kanssa käytiin Tukholmaa myöten, ja Maarianhaminasta löytyi uudeksi puolisoksi merikapteenin tytär Celia.

Kun poika Jack syntyi, ei sekään saanut seikkailijan levotonta verta rauhoittumaan. Maat ja seikkailut vaihtuivat, samoin kuin lukuisat veneet salakuljettajan armadassa.

Salakuljetus vaihtui juutalaisten pelastamiseen, mutta haaveet maailman meristä elivät edelleen.
Salakuljetus vaihtui juutalaisten pelastamiseen, mutta haaveet maailman meristä elivät edelleen. (Kuva Salakuljettajien kuningas/ Omaisten arkisto)

Elämä saa uuden merkityksen

Algoth Niska kirjasi seikkailujansa teokseen Mina äventyr, jonka johdosta hänen vaiheistaan merillä tiedetään paljon – kun ensin on korjattu aikajärjestys, suurpiirteisesti muistetut nimet sekä hieman parannellut yksityiskohdat.

Kieltolain päätyttyä vuonna 1932 Niska teki kaikenlaista kauppaa ympäri Euroopan. Hurjimpien huhujen mukaan hänet oli nähty jopa kenraali Francon armeijassa Espanjan sisällissodassa – väitteen Niska itse kuittasi lähettämällä lehdelle kirjeen, jossa hän kertoi huudattavansa seuraavalla viikolla itsensä Kiinan keisariksi.

Algoth Niskan elämä sai uuden merkityksen, kun hän tapasi Itävallan juutalaisen liikemiehen Albert Amtmanin, jonka vaimo oli jäänyt Berliiniin – Adolf Hitlerin Saksaan. Kertomus sai Algoth Niskan pohtimaan hyvyyttä ja pahuutta, se sai hänet kirjoittamaan pienelle paperinpalalle lupauksen.

”Minä allekirjoittanut vakuutan kunniasanallani että en aio koskaan ryhtyä spriin tai toisiin salakuljetuksiin. Helsinki 22 p:nä kesäk. 1938. Algoth J. Niska”

Salakuljetusta Niska ei kuitenkaan jättänyt. Mutta nyt hän salakuljetti muun muassa väärennettyjen passien avulla juutalaisia pakoon natsi-Saksan kynsistä. Ei esitettyä 150 henkilöä, mutta varmuudella voidaan vahvistaa vähintään kymmenien pelastuneiden nimet.

Algoth Niskan toimintaa on haluttu kritisoida, koska hän otti toisilta pelastettaviltaan maksun kuljetuksista. Niska itse on todennut, että vain ne maksoivat, joilla oli varaa. Varattomilta ei maksua pyydetty.

Seikkailija joutui sairaalavuoteen vangiksi ja leikattiin Helsingin Punaisen Ristin sairaalassa.
Seikkailija joutui sairaalavuoteen vangiksi ja leikattiin Helsingin Punaisen Ristin sairaalassa. (Kuva Salakuljettajien kuningas/ Omaisten arkisto)

Skandaali seuraa aina kintereillä

Raha ei Niskan taskuissa pysynyt, suurista lehtiotsikoista huolimatta. Eräs kuuluisuudesta kateellinen salakuljettaja kyseli, mitä Algoth Niska oli oikein saavuttanut, kilpailevan kollegan itsensä ostamaan kivitaloon verrattuna.

Niska oli aikoinaan postitellut huvin vuoksi kirjeissä seteleitä ystävilleen, nyt oli tuhatlappuset tuhlattu.

– Hauskaa on ollut, Algoth Niska vastasi.

Jatkosodan aikana Niska suunnitteli muutaman suomalaisupseerin kanssa salaisia kansainvälisiä operaatioita, mutta ne olivat enemmänkin haaveita kuin realismia. Valtiollinen poliisikin seurasi Niskan edesottamuksia.

Kieltämättä on Niska tekijämies, mutta kaikkia hänen edesottamuksiaan seuraa aina kintereillä skandaali”, kirjasi Valpon etsivä Sinivaara välirauhan aikana.

Algoth Niska eli mielessään edelleen suuruutensa päiviä ja suunnitteli maailmanympärimatkoja uutta elämää uudelta mantereelta etsivien henkilöiden rahojen turvin, mutta veneet karahtivat kareille. Niska ei päässyt enää epäonnisilla ja taloudellisia vaikeuksia kärsivillä yrityksillään Antwerpeniä pitemmälle.

Pestauduttuaan lopulta ruotsalaisen Svea-yhtiön Skuld-laivalle, Niska itse saavutti jälleen kaukaiset rannat. Sieltä hän lähetti tyttärelleen Kickanille kortin.

”Täällä istun nyt, etelän tähtien alla. Kyllä minä olen pieni.”

Danny on sivunnut isoisänsä Algoth Niskan elämää muun muassa kappaleessaan ”Seikkailija”.
Danny on sivunnut isoisänsä Algoth Niskan elämää muun muassa kappaleessaan ”Seikkailija”. (Kuva Salakuljettajien kuningas/ Miguel Vera)

Seikkailija sairaalavuoteen vankina

Sairasteleva seikkailija palasi Suomeen, kirjoitti kolmannen valtakunnan vierailustaan kirjan Över gröna gränser ja suunnitteli myös kokonaista elämäkertaansa. Rahapulassaan Niska joutui kuitenkin myymään sankaritoimittaja Matti Jämsältä lainassa olleen kirjoituskoneen.

Jämsä ei ottanut tapahtunutta pahakseen, vaan ymmärsi ahdinkoon joutunutta miestä. Algoth Niska asui tuttavansa kesähuvilalla, joka ei kuitenkaan ollut kunnolla edes talviasuttava.

Lokakuussa 1953 Algoth Niskalla todettiin aivokasvain. Salakuljettajien kuningas menehtyi 28.5.1954, jouduttuaan ensin leikkaukseen ja sairaalavuoteen vangiksi.

Algoth Niska on haudattu sukuhautaan Hietaniemen hautausmaalle. Siunauksen suoritti merimiespastori, Helsingin juutalaisen seurakunnan vanhin piti tunteikkaan kiitospuheen. Presidentin rouva Alli Paasikivi muisti kauniilla kukkalähetyksellä.

Kävimme aikoinaan Ilkka Lipsasen kanssa Algoth Niskan haudalla. Äidiltään, nyt jo edesmenneeltä Kickanilta Danny oli kysynyt mielipidettä, millaisena ihmisenä hän uskoi jälkipolvien muistavan Algoth Niskan.

Urheilusankarina, pirtukuninkaana vai juutalaisten pelastajana?

– Seikkailijana, Dannyn äiti vastasi.

  • Lähteenä eri teoksiin, arkistoihin sekä omaisten materiaaliin perustuva kirjoittajan teos ”Algoth Niska – Salakuljettajien kuningas” (Revontuli)

Lue myös: Päivän sitaatti: ”Otetaanpas taas neuvoa-antavat”

Kommentoi Facebookissa