Salpalinja rakennettiin sotien aikana Suomen suojaksi – linnoitus täytti tehtävänsä ilman taisteluita

SOTAHISTORIA Neuvostoliitto ei onnistunut valloittamaan Suomea talvisodassa, mutta uusi yritys olisi vain ajan kysymys. Siksi Suomen itärajan sotilaallista puolustusta tukemaan rakennettiin sotavuosina Salpalinja, mittava linnoituskokonaisuus.

Reservin majuri Terho Ahonen on toiminut Salpalinja-oppaana ja asiantuntijana 30 vuoden ajan, hän on pitänyt kymmenkunta vuotta myös Salpalinjan salat -nimistä blogia. Tietopohja on vankka, ja uusi teos Salpalinja – Suomen suoja (Readme) pyrkii kertomaan kansantajuisesti Salpalinjan synnyn ja syyt, rakentamisen, rakenteet sekä vaikutukset aina tähän päivään asti.

Yli 600-sivuinen kirja kuvaa, kuinka Suomea voidaan puolustaa myös muulla tavoin, kuin konepistoolin avulla. Ahonen arvioi, että lähes jokainen suku Suomessa oli jonkun jäsenensä kautta linnoittamassa rajojamme lapiolla tai rautakangella.

Suomenlahden rannoilta itärajaa mukaellen pohjoiseen Lappiin ulottuviin linnoitustöihin osallistui yhtä aikaa kymmeniä tuhansia miehiä, joita lotat muonittivat. Salpalinjan rakentaminen sivuaakin montaa suomalaista.

Salpalinjassa on laskettu olleen muun muassa 500 tykkiasemaa, 1250 konekivääriasemaa, 350 kilometriä taistelu- ja yhteyshautoja sekä 315 kilometriä piikkilankaesteitä. Majoitustilaa korsuissa ja tunneleissa löytyi yli 14 000 miehelle. Salpalinjan viimeiset rakenteet luovutettiin maanomistajille vasta muutama vuosi sitten ja osia linnoituksesta on edelleen nähtävissä museoituina ja matkailukohteina.

Terho Ahonen pohtii, olisiko Salpalinja kestänyt, jos Neuvostoliitto olisi kohdistanut sitä vastaan todellisen tulihelvetin. Kirjoittaja perustelee yksityiskohtaisesti näkemystään, että puolustautumisessa olisi kyllä onnistuttu, ainakin tarpeeksi pitkään.

Ahonen toteaa, että Salpalinjan merkitystä osana viime sotien lopputulosta ei silti vieläkään tunneta, koska linnoituksessa ei taisteltu. Salpalinjaa ei yritetty murtaa sotien aikana ja sillä oli oma vaikutuksensa myös kylmän sodan aikana. Se täytti täydellisesti tehtävänsä rauhanomaisesti jo pelkällä olemassaolollaan.

Sodan voi välttää myös valmistautumalla siihen.

Lue myös: Partisaanit iskivät postiautoon aamuyöllä – piispa Yrjö Wallinmaasta tuli hyökkäysten tunnetuin uhri