MAATALOUS Sanna ja Markku Rajalan osakeyhtiövetoisella Havukan tilalla on tehty viime vuodet kovaa tulosta. Lukuisista laatupalkinnoistaan tunnetun tilan karja on yksi Suomen korkeatuottoisimmista.
Energiakorjattu maitotuotos on nyt 14 005 kiloa. Parhaimpana vuonna Havukan tilan yhden robotin navetasta on lähtenyt meijeriin yli 900 000 maitokiloa.
– Tavoitteet on aina pidetty saavutettavuuden rajoissa ja hyvä keskituotoskin on tullut toteutuneiden tavoitteiden sivujuonteena.
Näin luonnehtivat työtään reisjärviset Sanna ja Markku, jotka ottivat isännän kotitilan nimiinsä vuonna 2014. He ovat tilan 11. sukupolvi, sillä Havukan tila on ollut saman suvun hallinnassa yli 300 vuoden ajan. Ennen lopullista sukupolvenvaihdosta toiminnan ympärille perustettiin maatalousyhtymä, Havukan MTY.
– Olimme mukana vain pienellä osuudella, sillä molemmilla oli päätyö tilan ulkopuolella. Markku työskenteli vuoteen 2010 saakka K-maataloudessa ja minä jatkoin sukupolvenvaihdokseen saakka Pro Agrian maitotilaneuvojana, Sanna-emäntä taustoittaa.
Sekä Markulla että maitotilalla varttuneella Sannalla on taustallaan agrologin (AMK) koulutus.
– Alan opinnot ja vuodet vieraan töissä antoivat turvallisen, mutta samalla pehmeän pohjan siirtyä tilanpitoon. Myös lähtökohdat olivat parhaat mahdolliset. Tila on ollut jo vuodesta 1959 lähtien karjantarkkailussa, joten eläinaines oli hyvä.
Isojen investointien vuosi
Sanna ja Markku aloittivat tilanpidon vuonna 1992 rakennetussa lypsypihatossa. Lehmäpaikkoja oli vain 28.
– Laakasiiloon tehtyjen lisäpaikkojen myötä pystyimme nostamaan pääluvun noin neljäänkymmeneen. Olimme jo ennen lopullisia tilakauppoja tehneet päätöksen uudesta pihatosta. Alkuvuodesta 2014 teimme tilakaupat ja loppuvuodesta lypsimme jo uudessa, yhden robotin pihatossa. Investoinnit olivat isoja, mutta kaikin puolin kannattavia.
Tällä hetkellä tilan lehmäluku on noin 67. Aloitushetkellä pääluku oli 45, mutta hiehot kasvatetaan itse, joten paikat saatiin nopeasti täyteen.
– Alku sujui myös muuten hyvin mallikkaasti, sillä uuteen navettaan siirtyminen nosti keskituotosta. Olimme tavattoman tyytyväisiä, sillä asetimme tavoitteeksi pysyä entisissä lukemissa.
Vaikka uusien tilojen myötä karjan olosuhteet paranivat entisestään, niin Sanna antaa isot kiitokset myös appivanhemmilleen.
– He ovat olleet innokkaita karjanjalostajia, joten eläinainespohja oli todella hyvä. Toki tuotoksiin vaikuttavia tekijöitä on monia, mutta loppujen lopuksi laadun ja maitokilojen takaa löytyy aina asialle omistautunut tuottaja sekä määrätietoinen toimintamalli. Saimme parhaat mahdolliset lähtökohdat, joten näiden raamien sisälle on ollut hyvä rakentaa oman näköinen kokonaisuus.
Tilan määrätietoinen kehittäminen on saanut jatkoa myös Sannan ja Markun käsissä. Isäntäpari pitää tärkeänä, että elinolosuhteet navetassa ovat sekä eläin-, että ihmisystävälliset ja kaikki osa-alueet muutenkin tasapainossa. Esimerkiksi jalostuksen apuna käytetään muun muassa genomitestausta.
– Laatu lähtee hyvistä sonnivalinnoista ja tämän jälkeen painopisteet vaihtelevat tarpeen mukaan. Esimerkiksi robotin myötä olemme panostaneet entistä enemmän lypsettävyyteen.
Ruokinta on kruununjalokivi
Määrätietoisuus on tuonut myös toivottua tulosta, sillä viimeisen viiden vuoden ajan karjan keskituotos ja EKM ovat pysytelleet reilussa 13 000 maitokilossa. Vuonna 2018 Sanna ja Markku muuttivat maitotilansa osakeyhtiöksi ja näin syntyi Havukan Oy.
– Ennätykset lienee nyt saavutettu, mutta työ maitokilojen eteen kuitenkin jatkuu. Hyvien tuotosten saavuttamiseksi ketjun pellolta navettaan tule olla katkeamaton ja yksi tärkeimmistä avainsanoista on onnistunut ruokinta.
Havukan tilalla siirryttiin aperuokintaan 18 vuotta sitten ja käytössä on hyväksi havaittu kolmen paalin ape. Ruokintasuunnitelmat tekee Sanna ja säädöistä vastaa Markku. Taustalla on mahdollisimman kustannustehokas kokonaisuus.
– Tuotosta ei tehdä ostorehulla, joten ruokinnan painopiste on laadukkaassa säilörehussa. Maistuva seos koostuu esimerkiksi timoteipohjaisesta nurmirehusta, ohra-vehnä-painotteisesta murskeviljasta sekä rypsistä. Välillä on kokeiltu myös maissia. Ruokinta muuttuu kuitenkin vuosittain, sillä apeseoksen pitäminen tasalaatuisena vaatii jatkuvaa räätälöintiä.
Isäntäpari sanoo kulkevansa aistit avoimina myös kaiken uuden suhteen. He ovat mukana myös Valion kolmivuotisessa Carpo-nurmihankkeessa.
– Tämän myötä saamme uutta ja tärkeää tietoa kahden tilalta valitun koelohkon maaperästä, kasvukunnosta sekä niille soveltuvista lannoitteista. Mukana pysyminen vaatii jatkuvaa tiedon hankkimista ja niiden soveltamista oman tilan käyttöön. Mutta pärjäämisen edellytyksenä on kuitenkin oman työn arvostus sekä perusasioiden hallinta.
- Haastattelu on julkaistu aikaisemmin Suomalainen Maaseutu -lehdessä
Kommentoi Facebookissa