Satoja hulvattomia versioita taideklassikoista – Suomessakin osataan karanteenitaidetta

Museokortti palkitsee kaksi parasta #karanteenitaidetta-kilpailuun osallistunutta teosta Museokortilla joka viikko aina keskiviikkoisin 29.4. asti. Kuvassa ensimmäisen viikon palkitut.

Museokortti palkitsee kaksi parasta #karanteenitaidetta-kilpailuun osallistunutta teosta Museokortilla joka viikko aina keskiviikkoisin 29.4. asti. Kuvassa ensimmäisen viikon palkitut. (Kuva Museovirasto)

Haaste jatkuu, jokaisen kisaviikon kaksi parasta teosta palkitaan Museokortilla.

KARANTEENITAIDE Kuinka Albert Edelfeltin, Helene Schjerfbeckin, Hugo Simbergin ja Akseli Gallen-Kallelan klassikot taipuvat karanteenitaideteoksiksi? Alankomaalaisesta Instagram-tilistä inspiraationsa saanut Museokortin #karanteenitaidetta-haaste on saanut suomalaiset tekemään hulvattomia versioita suomalaisklassikoista.

#Karanteenitaidetta-haasteessa innostetaan luomaan omia versioita etenkin suomalaisklassikoista ja julkaisemaan niitä Instagramissa, Facebookissa tai Twitterissä tunnisteella #karanteenitaidetta. Haasteeseen on osallistunut yli 500 taideteosta muutamassa päivässä.

Haastetta varten perustetulle @Karanteenitaidetta-Instagram-tilille on koottu haasteen parhaita paloja. Seuraajamäärä perjantaina perustetulla tilillä on kasvanut vauhdilla. Tällä hetkellä karanteenihaaste-kuvia seuraa yli 3 000 käyttäjää.

Suomalaisten versioissa näkyvät kotimaiset klassikkoteokset. Paljon uusia karanteenitaideversioita ovat innoittaneet muun muassa Helene Schjerfbeckin omaleimaiset omakuvat.

Tea Ikalan versio Hugo Simbergin klassikkoteoksesta Talonpoika ja kuolema taivaan ja helvetin portilla (1897) on aiheuttanut huvitusta.
Tea Ikalan versio Hugo Simbergin klassikkoteoksesta Talonpoika ja kuolema taivaan ja helvetin portilla (1897) on aiheuttanut huvitusta. (Kuva Instagram)

Tea Ikala osallistui haastekilpailuun yhdessä miehensä Jussi Mäkiperen kanssa versioimalla yksityiskohdan Hugo Simbergin teoksesta Talonpoika ja kuolema taivaan ja helvetin portilla (1897). Uudelleenversion nimeksi on annettu Kuolema pankkiautomaatilla. Humoristisessa versiossa Kuolemaa esittää Ikalan veli.

Luokanopettajana toimiva Ikala kuuli haasteesta vasta sen jälkeen, kun kuva oli jo otettu. Alunperin kuva oli tarkoitettu vinkkikuvaksi oppilaille vastaavaan tehtävään, joten kilpailun ajoitus oli täydellinen.

– Kävimme tammikuussa Taiteilijoiden Ruovesi -näyttelyssä Ateneumissa, ja ajattelin, että keskityttäisiin Ruovedellä vaikuttaneisiin taiteilijoihin, Ikala kertoo.

Akseli Gallen-Kallelan Lemminkäisen äiti uudelleenversioituna.
Akseli Gallen-Kallelan Lemminkäisen äiti uudelleenversioituna. (Kuva Instagram)

Suomalaisten keskuudessa suosittuja taideteoksia uudelleen versiointiin ovat olleet myös Lemminkäisen äiti (1897), Akka ja kissa (1885) ja Kullervon kirous (1899) Akseli Gallen-Kallelalta. Albert Edelfeltin rakastettuja klassikoita, kuten teosta Kuningatar Blanka (1877), on versioitu moneen otteeseen.

Myös Katja Ylisiurua innostui #karanteenitaidetta-haasteesta ja loi uudelleen Edelfeltin teoksen Laulajatar Aino Acktén muotokuva (1901). Hänen haastekuvansa valokuvasi avopuoliso Janne Nousiainen.

– Halusin tehdä teoksen jostakin suomalaisesta muotokuvasta, joten selailimme Kansallisgallerian sivuilta sopivia teoksia. Edelfeltin teos herätti heti miettimään, mitä vaatekaapista löytyy, Ylisiurua kertoo.

Ylisiurua kertoo, että myös muiden haastekuvia on ollut hauska selailla ja haaste on tuonut karanteeniarkeen iloa.

– Haaste vaikutti hulvattomalta idealta, joten pakkohan siihen oli osallistua. Saimme hyvää vaihtelua arki-iltoihin ja koronauutisiin.

Katja Ylisiurua innostui haasteesta ja loi uudelleen Edelfeltin teoksen Laulajatar Aino Acktén muotokuva (1901).
Katja Ylisiurua innostui haasteesta ja loi uudelleen Edelfeltin teoksen Laulajatar Aino Acktén muotokuva (1901). (Kuva instagram)

Myös Eetu Iston Hyökkäys (1899) sekä Eero Järnefeltin Raatajat rahanalaiset/ Kaski (1893) ovat inspiroineet monia suomalaisia tekemään teoksista omia versioitaan. Karanteeniajan hengessä monessa teoksessa on käytetty luovasti wc-paperia rekvisiittana ja asusteina.

Museokortin #Karanteenitaidetta-haaste on saanut inspiraationsa alankomaalaisen Anneleos Officierin 14. maaliskuuta luomasta @tussenkunstenquarantaine-Instagram-tilistä. Officier ideoi haasteen, jossa kannustetaan ihmisiä tekemään omia teoksia vanhoista klassikoista käyttämällä rekvisiittana kolmea kotoa löytyvää tavaraa.

– Halusimme kokeilla, lähtevätkö myös suomalaiset mukaan tähän hauskaan haasteeseen. Huippusuosio yllätti iloisesti, Museokortin viestintäsuunnittelija Susanna Seppälä kertoo.

– Kompastuin mattoon, kun nauroin selatessani teoksia. Kerrassaan mahtavaa heittäytymistä ja ideointia, kuvailee kehitysjohtaja Seppo Honkanen.

@tanjakdecor versioi taitavasti Helene Schjerfbeckin teoksen Mustasuinen omakuva (1939).
@tanjakdecor versioi taitavasti Helene Schjerfbeckin teoksen Mustasuinen omakuva (1939). (Kuva Instagram)

Museokortti järjesti haasteen ympärille kilpailun, jossa osallistujia innostettiin haasteen pariin lupaamalla kahdelle parhaalle osallistujalle palkinnoksi Museokortit. Valtavan osallistujamäärän vuoksi kuvakilpailua päätettiin jatkaa ja Museokortteja jaetaan kaksi kappaletta viikossa aina huhtikuun loppuun asti.

– Ihmisillä on nyt aikaa ja koronauutisoinnin keskelle kaivataan iloisempia aiheita. Tämä on hyvän mielen haaste, joka auttaa jaksamaan poikkeuksellisina aikoina, viestintä- ja markkinointikoordinaattori Marjo Vänttinen toteaa.

Kilpailuun voi osallistua merkitsemällä oman teoksen tunnisteilla #karateenitaidetta, @karanteenitaidetta ja @museokortti ja jakamalla version omalla, julkisella sosiaalisen median tililläsi. Kilpailuun osallistuja antaa Museokortille luvan jakaa ja uudelleenjulkaista kuvaa @karanteenitaidetta-tilillä.

Osallistujan omalla vastuulla on huomioida alkuperäisteoksen tekijänoikeudet: taiteilijan tekijänoikeus on voimassa 70 vuotta taiteilijan kuolinvuoden päättymisestä. Vapaasti versioitavia ovat siis teokset, joissa tekijän kuolemasta on yli 70 vuotta tai versioijalla on tekijänoikeuksien haltijan antama kirjallinen lupa teoksen hyödyntämiseen.

Lue myös: Nyt voit katsoa kulttuuriaarteita myös kotisohvalta – kotimaisista elokuvista sukuhistoriaan

Kommentoi Facebookissa