Sauli Niinistö Pietarissa – ”Vuoropuhelua on vaikea käydä, jos ei oikeasti tapaa vastapuoltaan”

Presidentti Sauli Niinisto tapasi Venäjän presidentti Vladimir Putinin Pietarissa ennen kansainvälisen arktisen foorumin pääistuntoa.

Presidentti Sauli Niinistö tapasi Venäjän presidentti Vladimir Putinin Pietarissa ennen kansainvälisen arktisen foorumin pääistuntoa. (Kuva Katri Makkonen/ Tasavallan presidentin kanslia)

Presidentti Niinistöllä oli kahdenvälinen tapaaminen presidentti Putinin kanssa.

ARKTINEN FOORUMI Tasavallan presidentti Sauli Niinistö vieraili Pietarissa järjestetyssä kansainvälisessä arktisessa foorumissa. Venäjän presidentti Vladimir Putinin isännöimään foorumiin ja sen pääistuntoon osallistuivat myös Islannin presidentti Guðni Thorlacius Jóhannesson, Ruotsin pääministeri Stefan Löfven ja Norjan pääministeri Erna Solberg.

Päivän aluksi presidentti Niinistöllä oli kahdenvälinen tapaaminen presidentti Putinin kanssa. Yhtenä aiheena oli Venäjän jäsenyyden jatkuminen Euroopan neuvostossa. Suomi toimii parhaillaan Euroopan neuvoston puheenjohtajamaana.

– Enemmistön kanta Euroopassa on, että olisi hyvä, ettei Venäjä jättäisi neuvostoa. Se tuntuu olevan myöskin venäläisten järjestöjen kanta. Sanoisin, että Putin antoi hyvin selvän signaalin, että hänen mielestään heidän pitäisi olla jäseniä, mutta samaan syssyyn totesi, että heillä pitää myös olla täydet oikeudet, mitä heillä ei tällä hetkellä ole. Umpisolmu ei siis tässä auennut, kertoi presidentti Niinistö suomalaismedialle tapaamisesta.

Euroopan unionin ja Venäjän suhteista presidentti Niinistö kertoi presidentti Putinin sanoneen toivovansa suhteiden kehittyvän suotuisasti. Presidentit keskustelivat myös Venäjän jätehuollosta, sillä se on maassa suuri ongelma ja suomalaisilla on siinä osaamista.

Kansainvälisistä aiheista kuten Yhdysvaltain ja Venäjän suhteista, Ukrainan, Syyrian ja Venezuelan tilanteista sekä asevalvonnasta oli tarkoitus keskustella vielä illallisella, johon myös muut pohjoismaiset presidentit ja pääministerit osallistuvat.

Vuoropuhelua vuoropuhelusta

Avauspuheenvuorossaan arktisen foorumin pääistunnossa presidentti Niinistö kehotti ryhtymään todelliseen dialogiin, koska elämme aikaa, jossa vastakkainasettelu ja vihamielisyys tuntuvat olevan nousussa.

– Vuoropuhelua pidetään aivan oikein keinona jännitteiden lieventämiseen, riskien hallitsemiseen ja luottamuksen palauttamiseen. Liian usein se jää kuitenkin tähän. Me vain keskustelemme vuoropuhelusta, mutta emme aidosti ryhdy siihen. Vuoropuhelua on vaikea käydä, jos ei oikeasti tapaa vastapuoltaan.

Presidentti viittasi myös suunnitelmaansa arktisesta huippukokouksesta ja sanoi olevansa vakaasti sitä mieltä, että arktiset aiheet ansaitsisivat valtionpäämiestason kasvokkain käytävää keskustelua.

– Kun kuulostelimme reaktioita ideaamme viime vuonna, saimme lupaavia signaaleja kaikilta osapuolilta. Sitten suhteiden kiristyminen kaukana arktiselta alueelta sotki kuitenkin suunnitelmamme. On hyvä, että edes tämänkaltaisten foorumien perinne jatkuu. Vaikkei se tietenkään korvaa ajatusta huippukokouksesta.

Suurimmaksi arktista aluetta koskevaksi huoleksi presidentti nimesi edelleen ilmastonmuutoksen. Presidentti listasi, että meidän on muun muassa vähennettävä uusien hiilidioksidipäästöjen määrää ja poistettava jo syntyneitä hiilidioksidipäästöjä.

 

Vastakkainasettelun riski kasvaa

Presidentti Niinistön mukaan Arktisen neuvoston toiminta voisi olla myös mallina jännitteiden lieventämisessä muualla.

– Arktisen alueen valtioina tiedämme, että pienet käytännön askeleet kaikkia osapuolia hyödyttävissä asioissa voivat auttaa rakentamaan luottamusta, vaikka muissa asioissa olisikin mittavia erimielisyyksiä.

Samalla presidentti kuitenkin muistutti, ettei myöskään arktinen alue ole immuuni jännitteille, sillä alueelle kohdistuu kasvavaa strategista mielenkiintoa.

– Kun sekä luonnollinen että poliittinen ilmasto muuttuvat, moni toimija näkee alueella uusia mahdollisuuksia. Eivätkä kaikki sellaiset toimijat suinkaan ole itse arktisia. Se ei kuitenkaan tarkoita, että kaikki uudet toimijat tulisivat arktiselle alueelle vain itsekkäin aikein. Mutta kun väkeä tulee lisää, myös vastakkainasettelun riski kasvaa. Valitettavasti emme liioin voi sulkea pois voimapoliittisen vastakkainasettelun mahdollisuutta.

Suomi toimii parhaillaan Arktisen neuvoston puheenjohtajamaana. Pian puheenjohtajuus siirtyy Islannille ja kaksi vuotta myöhemmin Venäjälle. Arktisen foorumin tavoitteena on edistää yhteistyötä ja kestävää kehitystä arktisella alueella. Presidentti Niinistö on aiemmin osallistunut foorumiin vuosina 2017 Arkangelissa ja 2013 Salehardissa.

  • Lähde Tasavallan presidentin kanslia

Lue myös: Presidentti Niinistö tapaa Putinin kahden kesken – mukana myös arktisessa foorumissa Venäjällä

Kommentoi Facebookissa