Saunominen valittiin Unescon aineettoman kulttuuriperinnön luetteloon – ensimmäisenä suomalaisena perinteenä

Saunomisen saaminen Unescoon on ollut monien eri puolilla Suomea toimivien saunayhteisöjen yhteinen, pitkäaikainen hanke.

Saunomisen saaminen Unescoon on ollut monien eri puolilla Suomea toimivien saunayhteisöjen yhteinen, pitkäaikainen hanke. (Kuva Suomen Saunaseura/ Hannu Pakarinen)

Suomessa on noin 3,2 miljoonaa saunaa ja lähes 90 prosenttia suomalaisista saunoo kerran viikossa.

KULTTUURIPERINTÖ Saunaperinne Suomesta on nimetty Unescon aineettoman kulttuuriperinnön luetteloon. Päätöksen teki 24 maan edustajista koostuva hallitustenvälinen komitea 17. joulukuuta 2020. Kohde on Unescon aineettoman kulttuuriperinnön luetteloissa Suomen ensimmäinen.

Luetteloon hyväksymisen myötä suomalaisesta saunaperinteestä on sitouduttu huolehtimaan monella tapaa. Elinvoimaisuuden lisäksi vaalitaan omaperäisen saunaperinteen jatkuvuutta, ja nostetaan esiin suomalaisen saunakulttuurin merkityksellisyyttä osana tapakulttuuria, hyvinvointia ja demokratiaa.

Taustalla vaikuttaa laaja joukko suomalaisia saunayhteisöjä sekä muita saunakulttuuria edistäviä toimijoita.

– Sauna on erottamaton osa suomalaisten arkea ja juhlaa, hyvinvointia ja elämäntapaa. Saunassa korostuu ihmisten välinen tasa-arvo ja keskinäinen kunnioitus, luonnehtii tiede- ja kulttuuriministeri Annika Saarikko.

Saunan lämmitys, saunomiseen liittyvät tavat ja perinteet sekä esimerkiksi saunominen lauluissa, uskomuksissa ja tarinaperinteessä ovat osa elävää perintöä. Saunomisen elinvoimaisuus on huipussaan, kun lähes 90 prosenttia suomalaisista saunoo kerran viikossa.

Suosio näkyy myös saunojen lukumäärässä, Suomessa on noin 3,2 miljoonaa saunaa. Perinne siirtyy eteenpäin perheissä sekä lukuisissa erilaisissa saunaseuroissa.

– Saunominen on meille suomalaisille tärkeä ja rakas perinne, joka on siirtynyt sukupolvelta toiselle. Unescon nimitys on suuri kunnia. Samalla se tulee lisäämään entisestään alalla toimivien tahojen, kuten saunaseurojen yhteistyötä, kiittelee Ritva Ohmeroluoma Suomen Saunaseurasta.

Suomi allekirjoitti Unescon yleissopimuksen aineettoman kulttuuriperinnön suojelemisesta vuonna 2013. Aineeton kulttuuriperintö voi olla esimerkiksi suullista perinnettä, esittävää taidetta, sosiaalisen elämän käytäntöjä, rituaaleja ja juhlamenoja tai luontoa ja maailmankaikkeutta koskevia tietoja, taitoja ja käytäntöjä. Museovirasto vastaa sopimuksen toimeenpanosta Suomessa.

Lue myös: Saunahulluus virittää villejä ideoita – ”Löylyhuoneeksi taipuu jopa vanha vesivaraaja”

Kommentoi Facebookissa